Tiistai10.6
Tänään olikin sitten hieman viileämpi päivä ja päästiin juoksemaan. Tehtiin vain omalla kylällä kevyt minulle palauttava reilu 10km. Muutama viikko on mennyt ettei ole käyty valjaslenkillä ja jo kun otin valjaat esiin, Niki katosi kaakkoon. Kuitenkin kun sain ne puettua ja lähdettiin oli kaikki hyvin. En ole pystynyt selvittämään eikö se halua valjaslenkkille vai vihaako(häpeää) se vai valjaita, tämä siis tapahtuu kaikkien valjaiden kanssa, ei pelkästään juoksu. No kun on pihasta päästy pois, on Nikilläkin jo kivaa.
Koska tarkoitus oli juosta vain palauttava lenkki niin vauhtikaan ei ollut kummonen vaan tuommoinen 8km/h kevyttä hölköttelyä. Ihmetyksekseni huomasin myös että Niki ei juurikaan reagoinut ohi meneviin autoihin eli jotain on sen päässä tapahtunut tässä kun on saanut olla autoteillä lenkkeilemättä. Tai sitten kun sillä oli tuossa parisen viikkoa sitten elämänsä toinen juoksu, niin siitä tulikin kerrasta aikuinen :P. Toivotaan, että tämä on pysyvä olotila.
Juoksu sujui kaikin puolin upeasti, Nikin vauhti oli juuri minun palautteluun sopiva ja vetoa oli valjaissa juuri sen verta, ettei minun tarvinnut ihan itekseni juosta.
Suunilleen puolessa välissä lenkkiä 50min kohdalla Melansyöstävän rannalla, päästin Nikin kahlaamaan ja juomaan ja kun siitä lähdetiin kotia kohti, tulikin kummasti taas energiaa ja vauhtia Nikiin.
Keli ei ollut paha, joku 15astetta, mutta kyllä se vaan näytti Nikille tuottavan tuskaa eli kyllä tuo on aivan maksimmi lämpötila missä Nikin kanssa voi juoksennella.
Kotona pääsi taas välittömästi uimaan ja jäähdytteleen järveen.