Koirauimalassa

Tänään siis 20.3 vierailimme Tampereen Koirauinnissa Nokialla . Kokemus oli kaikkinensa erittäin positiivinen vaikka ensin itsekin jännitin mitä tästä tulee ja miten siellä toimitaan ja mitä tarvitaan mukaan ja mitä, mitä, mitä. Jotenkin Nikikin oli heti jo kotoa lähtiessä hermostunut ja oudon oloinen eli ihan kuin olisi vaistonnut, että jotain erityistä on tapahtumassa. Toisaalta onko tuo toisaalta ihme, kaippa se minusta sen vaistosi. Mukaan ei tarvittu muuta kuin itselle vaihtovaatteet ja näin jälkeenpäin ajatelen olisi ollut hyvä olla shortsit ja toppi siellä pidettäväksi koska kuten arvata saattaa, siellä todella omistajakin kastuu vaikka talon puolesta onkin uittaja. Paljaat jalat oli hyvä vaihtoehto, vaikka omilla sisäkengilläkin olisi saanut olla. Lisäksi seuraavalla kerralla pitää ottaa itselle juotavaa mukaan...janohan siinä tuli. Koiralle myös voisi ottaa juomakipon. Koska ulkona oli kylmä, oli meillä myös Nikille mantteli. Koirat saivat pyyhkeet talon puolesta, mutta itselle olisi hyvä olla pyyhe. Minulla kyllä olikin ja sinnehän se jäi.

Vuoron oli varannut Nikin koirakamun Robinin omistaja Jenni ja näin mekin pääsimme siinä "sivussa" mukaan. Yhtä aikaa uimavuorolle saa mennä 3 koiraa ja silloin hinta jakautuu näille.  Puolen tunnin session hinta on 35€ ja siis samaan hintaan saa mennä 1-3 koiraa.

Kun saavuimme koirauimalan pihaan, aloitti Niki jo vauhkoomisen ja haisteli hallin seiniä ja katseli, kiehnäsi ja ulvoi aivan täpinöissään. Ihan turha oli yrittää enään siellä pissittää kuten ohjeet tietysti oli, että koira on vietävä asioilleen ennen uimista ettei sitten tule vahinkoja sisälle.

Sisälle päästyämme olivat molemat sekä Niki, että Robin jokseenkin peloissaan kun meteli oli kova ja myöskin melkoisen painostava kostea ilma tuli vastaan heti ovella. Muutama koira oli uimassa, muutama suihkussa ja isoja villakoiria föönattiin eli joka puolella tapahtui jotain ja se oli aika pelottavaa.

Ensimmäiseksi vaihdoimme taluttimet sieltä saamiimme noutajataluttimiin ja menimme  suihkuun.  Niki sai ihanan pinkin shampoo pesun. Melkoinen määrä lähti karvaa ja oli todella kiva että se karva määrä ei ollut omassa viemärissä :P. Robin pääsi yhtä aikaa suihkuun ja kun molempia vähän pelotti niin toinen toistaan tukien alkoivat vähän rentoutua. Pusujakin vähän vaihdeltiin suihkussa.

Suihkun jälkeen puettiin tietysti uikkarit päälle, kukapa sitä nyt alasti uimaan menisi. Uikkarit = pellarit saatiin talon puolesta ja koko ja väri vaihtoehtoja oli useita mistä valita.

Tässä vaiheessa alkoi olla olo jo että lääh puuh mitähän vielä, mutta kyllä ilme kirkastui kun päästiinkin tosi toimiin ja päästiin altaan reunalle.

Ensin meni ohjaaja Robinin kanssa uimaan ja vaikka Robinkaan ei ollut aikaisemmin uinut niin oli kuin vanha tekijä ja hiffasi heti mitä pitää tehdä. Niki kun pääsi vuorollaan niin ensin oli vähän miettimistä että mitäs nyt kun jalat ei ylläkään pohjaan kuten kesällä järvessä ja alkoi armoton polskiminen etutassuilla...vesi roiskui ja lensi mutta äkkiä Nikikin tajusi että helpompaa pitää ne räpylät vaan veden alla.  Sittenhän alkoikin sujui ja Niki jo levitti varpaat räpylöiksi jotta sai vähän tehoa uintiin.
Toinen kierros tehtiin samoin, että ensin Ropsu ja nyt Niki joutui reunalla ihan paniikissa odotella kun Robin ui , olisi ollut kova hinku Nikillä päästä pelastamaan Robinia...itkukin siinä jo tuli. Kun tuli Nikin vuoro mennä altaaseen, koitettiin josko menisi jo itsekseen pallon perässä ja niinhän Niki rohkeasti pienellä houkuttelulla lähti pallon perässä ilman ohjaajan apua.Minä kävelin allasta ympäri ulkopuolella ja Niki seurasi uiden itsekseen.Välillä tehtiin suunnan muutoksia ja käännöksiä ja nekin onnistui Nikilta erinomaisesti.
Kolmas kerta vielä sama setti ja sitten sai jäädä hautumaan uintiopetukset ensi kertaa varten.

Uinnin päätteeksi vielä käytiin suihkussa ja sen jälkeen olikin erittäin mielenkiintoinen föönausoperaatio edessä. Nikihän vallan riemastui kun alettiin huruttaa ilmaa päälle ja keksi että tämähän vasta on vallan kiva uusi lelu ja tuon letkun haluan itselleni. Jotenkin tästäkin kuitenkin selvittiin :).

Päivä oli täynnä uusia elämyksiä ja kokemuksia ja erittäin positiivisella mielellä lähdettiin kotiin lepäileen. Uusi vuorokin varatiin jo parin viikon päähän Pirkanmaan Valkkareiden porukalla. Tätä voi todella suositella kaikille muillekin ja me otammekin tämän ihan harjoitusohjelmaan siihen asti kun järveen pääsee.