Sunnuntai

Eilisen näyttelykoitoksen jälkeen alamme pikkuhiljaa taas palata normaaliin ja toeta tuosta täysin puuntakaa tulleesta upeasta tuloksesta :).

Aamusta kävin heti tekemässä jäljen naapuripellolle, misssä pitkä heinä kaadettu ja maassa edelleen. Makupaloja en laittanut nyt kuin lähinnä kulmiin. Jäljellä oli 3 tunnistekeppiä ja 4 kulmaa. pituutta ehkä 300m.

Annoin jäljen vanheta tunnin verran ja Niki oli taas aivan innoissaan kun otettiin valjaat ja jälkiliina esille. Lähdimme janalta ja jäljen löytyminen oli suhteellisen helppoa mutta heti ensimmäisessä kulmassa alkoikin hankaluus ja Niki haisteli kaikkea muuta kuin oikeaa jälkeä. Tuo pelto oli aivan täynnä myyränkoloja ja ne näytti nyt sekoittavan koko jälki puuhan. Itse kun näin jäljen, jouduin nyt jo ensimmäisessä kulmassa auttaa Nikiä ja hyvinhän se siitä taas pääsi sitten jatkamaan. Ensimmäinen tunnistekeppi löytyi hyvin ja annoin siinä sitten palkaksi kissanruokaa. Jäljen ajo jatkui hyvällä mallilla taas seuraavaan kulmaan asti, missä taas sama juttu lähti seuraamana jonkun pikkujursijän jälkeä ilmeisesti ja taas jouduin auttaa.

Toinenkin tunnistekeppi löytyi ihan ok. ja loppujälki meni myöskin ihan sujuvasti.

Tällä kertaa ei vauhtia ollut yhtään liikaa ja melkoisen hakusessa oli koko touhu, ollut vissiin liikaa taukoa jäljen kanssa ja lisäksi nuo kaikki myyrien, rottien yms. hajut tuolla pellolla sekoitti kyllä pahasti Nikiä. On varmaan palattava jälleen askel taaksepäin ja laitettava enemmän makupaloja jälkeen ja ennen kaikkea parempia makupaloja (nyt olin ottanut normi koirannappuloita kun yleensä on tuota paremmin haisevaa naturalmenuta).

Illemmalla oli tarkoitus vielä tehdä pitkä kevyt lenkki valjaissa, mutta säänhaltija sitten päättikin toisin kesken meidän lenkin eli alkoi ukkostaa 4km jälkeen jolloin jouduimme juosta lyhyintä tietä takas kotiin ja lopulta kiersimme vain Antaverkan lenkin 5,3km ja aikaa meni 33min. Tuntivauhdiksi yllättäen muodostui 9km/h, vaikka lähdimme todella hiljaa liikkeelle.