27.3 TORSTAI PK/VK lenkki
Lähdimme kotoa lenkille, koska tiet näytti sen verta kuivilta. Ajatus oli eilisen lepopäivän päälle aloittaa taas ihan hölköttelemällä pk:ta, mutta kun olimme hölkötelleet Vahannan tallin kautta Pihkaperän risteykseen huomasin miten helposti tuntui kulkevan, enkä malttanut olla pistämättä vähän tehoja harjoitukseen. Lähdimme siis juoskemaan tuosta 4km kohdalta ja juoksimme suhteellisen hyvää vauhtia (ana sykkeillä) Kesäpirtille ja takas Pihkaperän risteykseen 5km aikaan 27min. Sykkeet koko ajan siellä 155 ->. Viimeinen ylämäki juostiin täysillä ja siinä sykkeet nousi 178aan. Loppu matka kotiin eli 10min hölköteltiin taas semmoista 8km vauhtia.
Kotipihalla vähän hypittiin vielä esteitä. Yht. 11km ja aikaa meni reilu tunti. Tuossa 5km kovemmassa osuudessa vauhti oli semmoista 11km h ja hölköttelyssä 8km pintaan.
Autojen ohittamiset mentiin suhteellisen hyvin, tosin makupalaa piti saada heti kun auto alkoi lähestyä. Vain yhden kerran ryysittiin auton perään ja kerran koitettiin näykätä vastaan tulevaa. Mutta ei mitään pahaa terästäytymistä ja kierrosten keräämistä tällä kertaa.
Ent. Valkoinenpaimenkoira Nikin elämää. Blogissa seurataan edesmenneen Nikin (*2022) jälkeen Pepe = Didaktics Willberg s. 1.7.2022 elämää. Tavoite Pepen kanssa samoin koirahiihdot ja polkujuoksut. Mukana seuraa aina myös Working Jack Russell Terrieri Esteri.
Niki ja Devon Rex kissa "Iines"
kuin kissa ja koira
torstai 27. maaliskuuta 2014
keskiviikko 26. maaliskuuta 2014
Keskiviikko 26.3 Näyttelyharjoitusta ja tokoilua
Olimme Pirkanmaan valkoisten kanssa treenaamassa näyttelyharjoitusta ja samalla vähän tokoiltiin. Me kun emme ole tuota näyttelypuolta harjoitelleet niin huomasi kyllä että olemme ihan hakoteillä :(. Minulla ei mitään hajua miten laittaa koira seisomaan ja Nikillä ei mitään hajua miten seistä :P. Niki on myökin sitä mieltä että ei tässä turhaan seisoskella vaan jos ei ole menoa ja meininkiä niin otetaan rennosti ja istutaan tai maataan. Vähän päästin kuitenkin jo jyvälle miten pitäisi seisoa ja miten harjoitella seisomista eli alkuunsa vaan palkkaa, palkkaa, palkkaa kun seisoo oikein. Myöskään hamapiden tarkastusta emme ole harjoitelleet, mutta jostain kumman syystä antoi kouluttajan tarkistaa ihan ok. Lieneekö ollut niin hämillän kaikesta ettei tajunnut edes pistää vastaan :).
Muiden harjoitellessa vuorollaan näyttelyä, me otimme tokoharjoituksia eli jälleen paikkamakuuta ja seuraamista sekä luoksetuloa.
Illalla olikin kotona väsynyttä koiraa, vaikka ei ollut ollenkaan fyysistä treeniä. Kyllä sitä koira vaan kummasti väsähtää jo pelkästä ajattelutyöstä :).
Olimme Pirkanmaan valkoisten kanssa treenaamassa näyttelyharjoitusta ja samalla vähän tokoiltiin. Me kun emme ole tuota näyttelypuolta harjoitelleet niin huomasi kyllä että olemme ihan hakoteillä :(. Minulla ei mitään hajua miten laittaa koira seisomaan ja Nikillä ei mitään hajua miten seistä :P. Niki on myökin sitä mieltä että ei tässä turhaan seisoskella vaan jos ei ole menoa ja meininkiä niin otetaan rennosti ja istutaan tai maataan. Vähän päästin kuitenkin jo jyvälle miten pitäisi seisoa ja miten harjoitella seisomista eli alkuunsa vaan palkkaa, palkkaa, palkkaa kun seisoo oikein. Myöskään hamapiden tarkastusta emme ole harjoitelleet, mutta jostain kumman syystä antoi kouluttajan tarkistaa ihan ok. Lieneekö ollut niin hämillän kaikesta ettei tajunnut edes pistää vastaan :).
Muiden harjoitellessa vuorollaan näyttelyä, me otimme tokoharjoituksia eli jälleen paikkamakuuta ja seuraamista sekä luoksetuloa.
Illalla olikin kotona väsynyttä koiraa, vaikka ei ollut ollenkaan fyysistä treeniä. Kyllä sitä koira vaan kummasti väsähtää jo pelkästä ajattelutyöstä :).
tiistai 25. maaliskuuta 2014
TIITAI 25.3 Pyramidi harjoitus kovaa
Tänään otettiin vielä yksi kova treeni ennen huomista lepoa juoksutreenistä. Eli mentiin Haavistolle juokseen lenkkipolulle ja samalla tuli tietty harjoiteltua noita muiden koirien ja ihmisten kohtaamisia ja ohituksia. Tosin eipä niissä ole ongelmaa koskaan ollutkaan, mutta ettei tulla ihan mettähöperöiks kotiseudulla niin hyvä käydä välillä ihmisten ilmoilla :).
Aloitime treenin 20min hölkällä ja siitä lähdimme tekemään pyramidin 1-2-3-4-3-2-1. Nouseva sarja mentiin aerobisella tasolla ja pisimmästä loppu kohden nostettiin sykettä. Laskeva sarja sitten mentiinkin jo täysiä ja lopussa sykkeet nousi jo 180een. Palautu oli kävellen ja aina sama kuin veto. Pyramidin jälkeen palauteltiin 10min kävellen ja sen päälle vielä hölkkää 20min ja viimeinen 10min kävelyä. Oli upeatta nähdä miten noissa oikein kovissa Niki oikein syttyi ja mentiin jo todella vauhdilla :). Yhteensä lenkille tuli pituutta 12km ja aikaa meni 1h30min keskivauhdin olessa vajaa 8.
Kaikki kohtaaamiset meni loistavasti, samoin kuin ohitukset. Pidempien kävelyosuuksien aiakana Niki oli vapaana ja samalla treenattiin luoksetuloa, seisomista vauhdista ja seuraamista.
Myöskin ennen lenkkiä tokoiltiin Haaviston kentällä. Otettiin paikkamakuuta ja seuraamista. Paikkamakuu alkaa jo taas palautua mieliin mutta vielä on reilusti aikaa treenattava. Myöskin seuraaminen on kohtalaisen suoraviivaista...ainakin omasta mielestä. Voi olla että kun joku katsoisi niin koira olisikin kiero kun mikä.
Tänään otettiin vielä yksi kova treeni ennen huomista lepoa juoksutreenistä. Eli mentiin Haavistolle juokseen lenkkipolulle ja samalla tuli tietty harjoiteltua noita muiden koirien ja ihmisten kohtaamisia ja ohituksia. Tosin eipä niissä ole ongelmaa koskaan ollutkaan, mutta ettei tulla ihan mettähöperöiks kotiseudulla niin hyvä käydä välillä ihmisten ilmoilla :).
Aloitime treenin 20min hölkällä ja siitä lähdimme tekemään pyramidin 1-2-3-4-3-2-1. Nouseva sarja mentiin aerobisella tasolla ja pisimmästä loppu kohden nostettiin sykettä. Laskeva sarja sitten mentiinkin jo täysiä ja lopussa sykkeet nousi jo 180een. Palautu oli kävellen ja aina sama kuin veto. Pyramidin jälkeen palauteltiin 10min kävellen ja sen päälle vielä hölkkää 20min ja viimeinen 10min kävelyä. Oli upeatta nähdä miten noissa oikein kovissa Niki oikein syttyi ja mentiin jo todella vauhdilla :). Yhteensä lenkille tuli pituutta 12km ja aikaa meni 1h30min keskivauhdin olessa vajaa 8.
Kaikki kohtaaamiset meni loistavasti, samoin kuin ohitukset. Pidempien kävelyosuuksien aiakana Niki oli vapaana ja samalla treenattiin luoksetuloa, seisomista vauhdista ja seuraamista.
Myöskin ennen lenkkiä tokoiltiin Haaviston kentällä. Otettiin paikkamakuuta ja seuraamista. Paikkamakuu alkaa jo taas palautua mieliin mutta vielä on reilusti aikaa treenattava. Myöskin seuraaminen on kohtalaisen suoraviivaista...ainakin omasta mielestä. Voi olla että kun joku katsoisi niin koira olisikin kiero kun mikä.
maanantai 24. maaliskuuta 2014
Maanantai 24.3. Kovempia vetoja lenkissä mukana
Tänään lähdettiin jo juokseen vähän kovempi pätkä eli hölkkää ensin 30min siitä 4x3min kovempaa sykkeet itsellä yli 150/ 10min palautu ja loppu 30min taas hölkkää. Nikinkin mielestä oli kiva välillä juosta vähän kovempia pätkiä, eikä aina vain jolkotella sitä samaa vauhtia. Niki oli valjaisa mutta välillä vedoissa onnistuimme sijainnillisesti niin hyvin että päästiin metsäpoluille Pihkaperään "kotiseutumatkailulle" ja Niki sai juoksennella vapaana. Löytyipä samalla oikein mielenkiintoinen metsäpolku, mitä jonkin matkaa seurasimme mutta jotta palautus ei olisi liian pitkä jouduimme kääntyä. Tuo on ehdottomasti mentävä joskus tsekkaamaan, että mihin asti siitä pääsee vai meneekö läpi Asuntilaan tai Vasamajärvelle, jolloin saisi ihan kivan pitkän lenkin tehtyä.
Matkaa kertyi kaikkiaan vajaa 15km ja sykkeet oli itsellä 130/170. Aikaa kului 1h44min.
Samalla vapaa osuuksilla myös tokoilimme ja harjoittelimme luoksetuloa ja seisomista vauhdista sekä seuraamista.
Tänään lähdettiin jo juokseen vähän kovempi pätkä eli hölkkää ensin 30min siitä 4x3min kovempaa sykkeet itsellä yli 150/ 10min palautu ja loppu 30min taas hölkkää. Nikinkin mielestä oli kiva välillä juosta vähän kovempia pätkiä, eikä aina vain jolkotella sitä samaa vauhtia. Niki oli valjaisa mutta välillä vedoissa onnistuimme sijainnillisesti niin hyvin että päästiin metsäpoluille Pihkaperään "kotiseutumatkailulle" ja Niki sai juoksennella vapaana. Löytyipä samalla oikein mielenkiintoinen metsäpolku, mitä jonkin matkaa seurasimme mutta jotta palautus ei olisi liian pitkä jouduimme kääntyä. Tuo on ehdottomasti mentävä joskus tsekkaamaan, että mihin asti siitä pääsee vai meneekö läpi Asuntilaan tai Vasamajärvelle, jolloin saisi ihan kivan pitkän lenkin tehtyä.
Matkaa kertyi kaikkiaan vajaa 15km ja sykkeet oli itsellä 130/170. Aikaa kului 1h44min.
Samalla vapaa osuuksilla myös tokoilimme ja harjoittelimme luoksetuloa ja seisomista vauhdista sekä seuraamista.
sunnuntai 23. maaliskuuta 2014
23.3 Sunnuntai-illan tokoilut (kaukokäskyjä)
Illalla siis menimme vielä Ylökin hallille tokoileen ja oletin tai pelkäsin että Niki ei jaksa mitään kun on pari päivää nyt ollut lenkin puolesta melkoista kyytiä. Jo kun päästiin hallin pihaan alkoi älämölö autossa ja alettiin kerätä adrenaalinia ja innostusta, joten turhaan murehdin etukäteen ettei koira jaksa :P. Niki olisi halunnut heti tositoimiin, eikä millään olisi jaksanut odottaa omaa vuoroaan.
Meitä ennen oli koulutusvuorossa 2 koiraa ja me siinä sivussa teimme omia harjoituksia. Odotellessa harjoittelimme seuraamista sekä taluttimessa, että ilman talutinta. Seuraamiset alkaa sujuun jo ihan mallikkaasti ja nyt ainakin omasta mielestäni mentiin hyvinkin suorassa. Harjoittelimme myös paikkamakuuta ja jälleen siitä ei oikein meinannut tulla mitään, jostain syystä Niki vaan ei halua olla paikallaan vaan koko ajan pitäisi tapahtua. Lieneekö nuo lenkkeilyt saanut sille vähän rauhattoman olon. Tätä on nyt sitten vaan treenattava, trenattava ja treenattava. On palattava askel taaksepäin ja sillä keinolla yritettävä taas saada niitä onnistumisia ja sitten vasta otetaan matkaa uudelleen.
Aikamme kuluksi myös teimme vähän "temppuja" eli ylösistumista tai kuten joku sanoo oravana istumista sekä kahdeksikko pujottelua jalkojen välistä. Saatiin siinä hyvää venytystä aamun lenkin jäljiltä.
Meidän vuoro kun tuli harjoitella kaukokäskyjä eli maahan, istu, maahan, istu, maahan, istu, oli Niki heti hereillä ja ymmärsi mistä on kyse. Muuten meni harjoitus erittäin hyvin, mutta makuulle meno ei ollut ihan suoraa vaa välillä aina heittäydyttiin lonkka-asentoon. Ottaen huomioon, että teimme tätä ensimmäistä kertaa meni harjoitus erinomaisesti.
Lelut unohtui kotiin ja sen huomasi eli Niki sitten päätti ottaa minun käsiverret leluiksi ja niitä purtiin ja revittiin aina treenin välillä. Jouduimme käydä oikein kunnon keskustelun, että tuommoinen käytös ei ole hyväksyttävää ja käsiä ei purra !!!! Enköhän minä vastaisuudessa muista ottaa lelutkin koulutuskentälle mukaan :P
Illalla siis menimme vielä Ylökin hallille tokoileen ja oletin tai pelkäsin että Niki ei jaksa mitään kun on pari päivää nyt ollut lenkin puolesta melkoista kyytiä. Jo kun päästiin hallin pihaan alkoi älämölö autossa ja alettiin kerätä adrenaalinia ja innostusta, joten turhaan murehdin etukäteen ettei koira jaksa :P. Niki olisi halunnut heti tositoimiin, eikä millään olisi jaksanut odottaa omaa vuoroaan.
Meitä ennen oli koulutusvuorossa 2 koiraa ja me siinä sivussa teimme omia harjoituksia. Odotellessa harjoittelimme seuraamista sekä taluttimessa, että ilman talutinta. Seuraamiset alkaa sujuun jo ihan mallikkaasti ja nyt ainakin omasta mielestäni mentiin hyvinkin suorassa. Harjoittelimme myös paikkamakuuta ja jälleen siitä ei oikein meinannut tulla mitään, jostain syystä Niki vaan ei halua olla paikallaan vaan koko ajan pitäisi tapahtua. Lieneekö nuo lenkkeilyt saanut sille vähän rauhattoman olon. Tätä on nyt sitten vaan treenattava, trenattava ja treenattava. On palattava askel taaksepäin ja sillä keinolla yritettävä taas saada niitä onnistumisia ja sitten vasta otetaan matkaa uudelleen.
Aikamme kuluksi myös teimme vähän "temppuja" eli ylösistumista tai kuten joku sanoo oravana istumista sekä kahdeksikko pujottelua jalkojen välistä. Saatiin siinä hyvää venytystä aamun lenkin jäljiltä.
Meidän vuoro kun tuli harjoitella kaukokäskyjä eli maahan, istu, maahan, istu, maahan, istu, oli Niki heti hereillä ja ymmärsi mistä on kyse. Muuten meni harjoitus erittäin hyvin, mutta makuulle meno ei ollut ihan suoraa vaa välillä aina heittäydyttiin lonkka-asentoon. Ottaen huomioon, että teimme tätä ensimmäistä kertaa meni harjoitus erinomaisesti.
Lelut unohtui kotiin ja sen huomasi eli Niki sitten päätti ottaa minun käsiverret leluiksi ja niitä purtiin ja revittiin aina treenin välillä. Jouduimme käydä oikein kunnon keskustelun, että tuommoinen käytös ei ole hyväksyttävää ja käsiä ei purra !!!! Enköhän minä vastaisuudessa muista ottaa lelutkin koulutuskentälle mukaan :P
23.3. Sunnuntai VL ja vapaana metsässä juoksentelua
Aamu alkoi ihan mukavassa säässä: pikkupakkanen -2 ja aurinko vähän yritti tulla esille vaikka olikin luvassa sateinen päivä. Koska oli ennustettu sateita, päätin lähteä Nikin kanssa heti aamusta liikkeelle ja suoraan kotiovelta. Jos vaikka tiet ei olisi niin mahdottoman kuraisia, kun oli ollut pakkasyö. Annoin Nikille vain kevyen aamiaisenkin juuri tämän takia eli pelkkä kalkkunan siipi sai riittää. No, turha toivo tuosta kuivasta tiestä - kun lopulta pääsimme liikkeelle joskus klo 10 maissa oli tietty jo ilma lämmennyt muutamaan plus asteeseen ja tiet sulanneet eli pelkkää mutaa. Emme kuitenkaan viitsineet enään kääntyä lähteäksemme johonkin lenkkipoluille vaan lähdimme Pihkaperän lenkille. Ensin ei oikein ollut tarkkaa päämäärää mitä teemme, vaan ajatus oli että katsotaan mitä jaksamme eilisen pitkän lenkin jälkeen. Lähdimme kotoa Vahannan talleja kohden ja sitä kautta kohti Pihkaperää. Yllättävän kevyeltä tuntui juoksu, tai oikeammin hölköttely :). Lihapullat olin varanut Nikille mukaan jotta saan heti kontrollin kun lähennytään Vahannan tiellä Kuruntietä ja kovaa meneviä autoja. Onneksi Niki muisti eilisestä taas että tullaan vierelle ja saa makupalaa kun auto menee ohi. Vastaantulevista ei saa palkkiota :P.....eikä niitä noteerata muutenkaan.
Pihkaperäntien risteykseen asti lämmiteltiin ja siitä lähdettiin tekemään kovempia vetoja eli 4x3min täysiä ja aina välissä 10min palautus kävellen. Pihkaperään päädyttiin toisen kovan jakson päätytyttä ja siellä päästiin metsäpoluille palauttellemaan. Tuo metsäpolku oli mahtava löytö ja lenkistä tulikin lopulta todellinen kotiseuturetki. Tuntui että metsäpolku jatkuu ja jatkuu aina vain - ei mitään käsitystä minne se olisi lopulta vienyt. Sportstrackerin kartan perusteella sieltä olisi todennäköisesti päässyt Nutturaniemeen ja sieltä taas olisi saanut ihan kivan lenkin kun olisikin tullut Asuntilan kautta pois....tuo täytyy käydä jonain päivänä testaamassa. Paluumatkalla vielä 2 noita kovia vetoja ja loppumatka hököteltiin loppuverkan merkeissä. Teimme kotimatkalla vielä pistoreitin Huurremuseon suuntaan että saadaan kunnon pituinen loppuvekka. Koko reitti löytyy täältä.
Oli erittäin ikävää huomata miten monessakin paikassa oli koiria vapaina pihassa ja vaikka joissain oli myös omistaja mukana, niin ne ei saanut koiria kontrolliin vaan useammassa paikassa koira hyökkäsi tielle Nikin kimppuun. Toki ne ei tullut vihaisina, vaan lähinnä tutustumismielessä mutta kun Niki on ollut niin arka ja pelännyt muita koiria pienempänä niin ei soisi yhtään tuommoista epämieluisaa kohtaamista. Pihkaperällä tuntuu varsinkin olevan enemmän sääntö kuin poikkeus että siellä vapaana oleva joku springeri tms. hyökkää...omistaja kyllä yrittää huudella koiraa mutta eipä tuo kuule, ei näe vaan tulee täysiä kohti :(.
Kotona huomasimme olevamme kumpikin kuin suoraan mutapainista ja eikun yhdessä suoraan suihkuun...tuntuu että hiekkaa lähti Nikistä peräkärryllinen. Kyllä saisi jo nämä kurakelit riittää. Suihkun päälle vielä vähän reilummin ruokaa (kuivaa, että sai hiilareita ja mukana naudan mahaa ja loraus pellavaöljyä). Kyllä on Nikille uni maittanut lenkin ja ruuan jälkeen :). Illalla vielä tokoilut Yökk:n hallilla.
Aamu alkoi ihan mukavassa säässä: pikkupakkanen -2 ja aurinko vähän yritti tulla esille vaikka olikin luvassa sateinen päivä. Koska oli ennustettu sateita, päätin lähteä Nikin kanssa heti aamusta liikkeelle ja suoraan kotiovelta. Jos vaikka tiet ei olisi niin mahdottoman kuraisia, kun oli ollut pakkasyö. Annoin Nikille vain kevyen aamiaisenkin juuri tämän takia eli pelkkä kalkkunan siipi sai riittää. No, turha toivo tuosta kuivasta tiestä - kun lopulta pääsimme liikkeelle joskus klo 10 maissa oli tietty jo ilma lämmennyt muutamaan plus asteeseen ja tiet sulanneet eli pelkkää mutaa. Emme kuitenkaan viitsineet enään kääntyä lähteäksemme johonkin lenkkipoluille vaan lähdimme Pihkaperän lenkille. Ensin ei oikein ollut tarkkaa päämäärää mitä teemme, vaan ajatus oli että katsotaan mitä jaksamme eilisen pitkän lenkin jälkeen. Lähdimme kotoa Vahannan talleja kohden ja sitä kautta kohti Pihkaperää. Yllättävän kevyeltä tuntui juoksu, tai oikeammin hölköttely :). Lihapullat olin varanut Nikille mukaan jotta saan heti kontrollin kun lähennytään Vahannan tiellä Kuruntietä ja kovaa meneviä autoja. Onneksi Niki muisti eilisestä taas että tullaan vierelle ja saa makupalaa kun auto menee ohi. Vastaantulevista ei saa palkkiota :P.....eikä niitä noteerata muutenkaan.
Pihkaperäntien risteykseen asti lämmiteltiin ja siitä lähdettiin tekemään kovempia vetoja eli 4x3min täysiä ja aina välissä 10min palautus kävellen. Pihkaperään päädyttiin toisen kovan jakson päätytyttä ja siellä päästiin metsäpoluille palauttellemaan. Tuo metsäpolku oli mahtava löytö ja lenkistä tulikin lopulta todellinen kotiseuturetki. Tuntui että metsäpolku jatkuu ja jatkuu aina vain - ei mitään käsitystä minne se olisi lopulta vienyt. Sportstrackerin kartan perusteella sieltä olisi todennäköisesti päässyt Nutturaniemeen ja sieltä taas olisi saanut ihan kivan lenkin kun olisikin tullut Asuntilan kautta pois....tuo täytyy käydä jonain päivänä testaamassa. Paluumatkalla vielä 2 noita kovia vetoja ja loppumatka hököteltiin loppuverkan merkeissä. Teimme kotimatkalla vielä pistoreitin Huurremuseon suuntaan että saadaan kunnon pituinen loppuvekka. Koko reitti löytyy täältä.
Oli erittäin ikävää huomata miten monessakin paikassa oli koiria vapaina pihassa ja vaikka joissain oli myös omistaja mukana, niin ne ei saanut koiria kontrolliin vaan useammassa paikassa koira hyökkäsi tielle Nikin kimppuun. Toki ne ei tullut vihaisina, vaan lähinnä tutustumismielessä mutta kun Niki on ollut niin arka ja pelännyt muita koiria pienempänä niin ei soisi yhtään tuommoista epämieluisaa kohtaamista. Pihkaperällä tuntuu varsinkin olevan enemmän sääntö kuin poikkeus että siellä vapaana oleva joku springeri tms. hyökkää...omistaja kyllä yrittää huudella koiraa mutta eipä tuo kuule, ei näe vaan tulee täysiä kohti :(.
Kotona huomasimme olevamme kumpikin kuin suoraan mutapainista ja eikun yhdessä suoraan suihkuun...tuntuu että hiekkaa lähti Nikistä peräkärryllinen. Kyllä saisi jo nämä kurakelit riittää. Suihkun päälle vielä vähän reilummin ruokaa (kuivaa, että sai hiilareita ja mukana naudan mahaa ja loraus pellavaöljyä). Kyllä on Nikille uni maittanut lenkin ja ruuan jälkeen :). Illalla vielä tokoilut Yökk:n hallilla.
lauantai 22. maaliskuuta 2014
22.3 Lauantai Pitkä, kevyt pk Niki valjaissa
Aivan mahtava keli tänään. Aurinko paistoi ja kevät tekee tosissaan tuloaan. Lämmintäkin oli tuommonen 8 astetta, mutta joka keväiseen tapaan myrskyisä tuuli. Pahimillaan tuuli puhalteli tuommoista 12m/s , mikä todella jo tuntui lenkillä.
Koska keli oli noin mahtava, päätettiin lähteä nauttimaan keväästä Lamminpään harjulle. Lähdimme Maunussuolta kohti Ikuria ja onneksi itsellä oli nastalenkkarit jalassa. Yllätys yllätys, vaikka tiet oli muualta täysin vapaana lumesta, niin eihän se aurinko ja sade ole tuolta harjulta kaikkea lunta/jäätä sulattanut ja paikoin lenkkipolku oli pahasti jäässä.
Yllättävän vähän oli väkeä lenkkipolouilla vaikka keli näin upea :O. No, meitä ei haittaa on siellä väkeä tai ei. Niki on oppinut niin täysin jo ohitukset ja kohtaamiset, että ei noteeraa muita koiria tai ihmisiä millään lailla. Nyt meillä oli lihapullia mukana ja jo ajoissa otin Nikin komentoon seuraamaan vierellä kun aloimme lähestyä maston siltaa. Tämä on siis paikka missä AINA terästäydytään ja lähdetään korvat pystyssä autojen perään. Nyt onnistui hyvin tuo sillan ylitys ja Niki vain vähän käänsi päätään autoja kohti kun ne alittivat sillan. Seuraava paikka olikin lamminpään hautausmaan kohdalla Horhan jälkeen tien alitus, mutta tämäkin sujui suhteellisen hyvin.
Vauhti oli melkoisen tasaista koko ajan ja juuri ja juuri veto päällä eli meille molemmille rento kiva lenkki vauhti. Yllätykseksi Ikurin virelässä kun vilkaisin kelloa, meillä ei ollutkaan mennyt kuin 55min ja matkaa oli kuitenkin 9,5km.
Kotiinpäin käännyttyämme, vauhti pidettiin samana ja Nikikään ei minkäänlaisia väsymisen merkkejä esittänyt. Samoin kotimatkan tien ylitykset sujui ongelmitta kun lihapullilla harjoiteltiin seuraamista :).
Kaikkiaan lenkille kertyi matkaa juuri yli 20km ja aikaa ihan tarkka 2h. Tähän otimme päälle kyllä vielä 10min jäähdyttelyn ja Niki sai juoksennella vapaana ja leikkiä kävyillä.
Erittäin hyvä lenkki meille molemmille..itsellä sykkeet olisi voinut olla vähän alemmat mutta koska vauhti tuntui juostessa suhteellisen hiljaiselta ja meno oli rentoa niin eipä tuo sitten haittaa. Sykkeet 135/165.
Kotiin päästyä, Niki joutui suoraan suihkuun. Mentiin harjulle lenkille juurikin sen takia kun kotitiet on niin mutaisia että ei viitsinyt mennä itseä sinne kurastaan eikä tietty koiraakaan, mutta eipä tuolta kuralta säästytty edes harjulla.
Kotona vielä harjoiteltiin paikkamakuuta ja furminaattorilla harjattiin varmaan jätesäkillinen irto karvaa pois. On se kiva tälleen keväällä kun kotona on tuommoinen karvakasa :P.
Aivan mahtava keli tänään. Aurinko paistoi ja kevät tekee tosissaan tuloaan. Lämmintäkin oli tuommonen 8 astetta, mutta joka keväiseen tapaan myrskyisä tuuli. Pahimillaan tuuli puhalteli tuommoista 12m/s , mikä todella jo tuntui lenkillä.
Koska keli oli noin mahtava, päätettiin lähteä nauttimaan keväästä Lamminpään harjulle. Lähdimme Maunussuolta kohti Ikuria ja onneksi itsellä oli nastalenkkarit jalassa. Yllätys yllätys, vaikka tiet oli muualta täysin vapaana lumesta, niin eihän se aurinko ja sade ole tuolta harjulta kaikkea lunta/jäätä sulattanut ja paikoin lenkkipolku oli pahasti jäässä.
Yllättävän vähän oli väkeä lenkkipolouilla vaikka keli näin upea :O. No, meitä ei haittaa on siellä väkeä tai ei. Niki on oppinut niin täysin jo ohitukset ja kohtaamiset, että ei noteeraa muita koiria tai ihmisiä millään lailla. Nyt meillä oli lihapullia mukana ja jo ajoissa otin Nikin komentoon seuraamaan vierellä kun aloimme lähestyä maston siltaa. Tämä on siis paikka missä AINA terästäydytään ja lähdetään korvat pystyssä autojen perään. Nyt onnistui hyvin tuo sillan ylitys ja Niki vain vähän käänsi päätään autoja kohti kun ne alittivat sillan. Seuraava paikka olikin lamminpään hautausmaan kohdalla Horhan jälkeen tien alitus, mutta tämäkin sujui suhteellisen hyvin.
Vauhti oli melkoisen tasaista koko ajan ja juuri ja juuri veto päällä eli meille molemmille rento kiva lenkki vauhti. Yllätykseksi Ikurin virelässä kun vilkaisin kelloa, meillä ei ollutkaan mennyt kuin 55min ja matkaa oli kuitenkin 9,5km.
Kotiinpäin käännyttyämme, vauhti pidettiin samana ja Nikikään ei minkäänlaisia väsymisen merkkejä esittänyt. Samoin kotimatkan tien ylitykset sujui ongelmitta kun lihapullilla harjoiteltiin seuraamista :).
Kaikkiaan lenkille kertyi matkaa juuri yli 20km ja aikaa ihan tarkka 2h. Tähän otimme päälle kyllä vielä 10min jäähdyttelyn ja Niki sai juoksennella vapaana ja leikkiä kävyillä.
Erittäin hyvä lenkki meille molemmille..itsellä sykkeet olisi voinut olla vähän alemmat mutta koska vauhti tuntui juostessa suhteellisen hiljaiselta ja meno oli rentoa niin eipä tuo sitten haittaa. Sykkeet 135/165.
Kotiin päästyä, Niki joutui suoraan suihkuun. Mentiin harjulle lenkille juurikin sen takia kun kotitiet on niin mutaisia että ei viitsinyt mennä itseä sinne kurastaan eikä tietty koiraakaan, mutta eipä tuolta kuralta säästytty edes harjulla.
Kotona vielä harjoiteltiin paikkamakuuta ja furminaattorilla harjattiin varmaan jätesäkillinen irto karvaa pois. On se kiva tälleen keväällä kun kotona on tuommoinen karvakasa :P.
torstai 20. maaliskuuta 2014
20.3 Torstai KOIRAUIMALASSA
Tästä voi lukea ja katsoa kuvia ihan erillisestä sivusta tässä blogissa mutta tässä vähän taustaa. ELi kun Nikin kaveri tuo Russeli poika Robin oli menossa Nokialle Tampereen KOirauintiin niin pääsiimme siinä sivussa mukaan. Yhtä aikaa voi mennä samaan hintaan 3 koiraa. Aika on puolituntia ja 35€ ja hinta on sama on sitten 1 tai 3. Ainakin nyt ekalla kertaa NIki ja Robin vuorottelivat mutta kun rutinoituvat tuohon hommaan niin voivat jo mennä yhtä aikaa altaaseen jolloin tietty altaassaolo aikakin pitenee per koira. Näin ekalla kertaa riitti hyvin tuo 30min jaettuna vuoroihin. Molemmille tuli 3 vuoroa. Mutta siis tästä lisää erillisessä osiossa.
Tästä voi lukea ja katsoa kuvia ihan erillisestä sivusta tässä blogissa mutta tässä vähän taustaa. ELi kun Nikin kaveri tuo Russeli poika Robin oli menossa Nokialle Tampereen KOirauintiin niin pääsiimme siinä sivussa mukaan. Yhtä aikaa voi mennä samaan hintaan 3 koiraa. Aika on puolituntia ja 35€ ja hinta on sama on sitten 1 tai 3. Ainakin nyt ekalla kertaa NIki ja Robin vuorottelivat mutta kun rutinoituvat tuohon hommaan niin voivat jo mennä yhtä aikaa altaaseen jolloin tietty altaassaolo aikakin pitenee per koira. Näin ekalla kertaa riitti hyvin tuo 30min jaettuna vuoroihin. Molemmille tuli 3 vuoroa. Mutta siis tästä lisää erillisessä osiossa.
keskiviikko 19. maaliskuuta 2014
19.3 Keskiviikko Tokoilua ja vapaana juoksentelua koirakamujen kanssa
Niki pääsi pitkästä aikaa painamaan muiden koirien kanssa, kun ennen tokoiluja Teivossa lähdimme lenkille harjunmaastoihin. Mukana oli Valkkarit Tuuni ja Viki sekä Sheltti Sulo ja Jack Russeli Robin. Koirat saivat painaa harjulla vapaana ja voi sitä riemua kun milloin kukakin päätti jahdata toista ja välillä kaikki yhtä ja välillä kukaan ei enään tiennyt ketä jahdataan kun vaan saa jotain jahdata. Käsittämättömän hyvin tuo lauma tuli toimeen keskenään, vaikka Niki oli ainoa porukan narttu. Oli siinä lenkkeilijöillä sydämmen pysähdykset lähellä kun yhtä äkkiä jostain kulman takaa lauma valkoisia susia hyökkäsi ja pari kirppua siinä sivussa. Siinä oli vipinaää ja vilskettä. Otimme toki koirat hati haltuun, kun joku lenkkeilijä lähestyi. Loistavasti oli kaikki koirat kuulolla siinä vaiheessa ja tuli sivulle istumaan. Lenkki kesti vähän toista tuntia ja koirille varsinkin se oli todella vauhdikas, meille omistajille ei niinkään :P. Lenkin jälkeen otimme koulutukset Teivon parkkiksella. Joku muukin oli tosin päättänyt tulla sinne kouluttamaan ja parkkikset oli täynnä autoja ja koiria. Toisaalta ihan hyvä että oli tarpeeksi myös häiriötekijöitä.
Niki oli jotenkin niin nälkäinen että kyttäsi vain makupaloja kun aloitimme paikkamakuusta. Minä en päässyt muutamaa askelta pidemmälle kun Niki jo nousi...siinä oli meidän opitut upeat paikkamakuut, missä Niki pysyy paikallaa toista minuuttia kotioloissa :(. Yksi onnistunut kun saatiin, tosin ihan lyhyt vain niin jätettiin siihen. Oli ihan turha yrittää tuossa mielentilassa pitkittää aikaa. Toisaalta voi olla ettei vain halunnut märässä kylämässä lumessa makoilla...kukapa sitä haluaisi. Kaikki muu menikin jo paljon paremmin eli seuraaminen alkaa oleen jo ihan mallikasta ja Niki kulkee suhteellisen suorana sekä istuu kun pysähdytään. Otimme myös pari luoksetuloa ja nehän sujuu kuin rasvattu. Vauhtia piisaa ja sivulle tulokin on melko luonnikasta. Tuntia enempää ei ulkona tarennut, niin paljon oli kylmennyt viime päivistä ja viimakin oli melkoinen. Lisäksi eiköhän Nikille ollut taas ihan yhdelle illalle aktiviteettia niin fyysistä kuin henkistäkin.
Niki pääsi pitkästä aikaa painamaan muiden koirien kanssa, kun ennen tokoiluja Teivossa lähdimme lenkille harjunmaastoihin. Mukana oli Valkkarit Tuuni ja Viki sekä Sheltti Sulo ja Jack Russeli Robin. Koirat saivat painaa harjulla vapaana ja voi sitä riemua kun milloin kukakin päätti jahdata toista ja välillä kaikki yhtä ja välillä kukaan ei enään tiennyt ketä jahdataan kun vaan saa jotain jahdata. Käsittämättömän hyvin tuo lauma tuli toimeen keskenään, vaikka Niki oli ainoa porukan narttu. Oli siinä lenkkeilijöillä sydämmen pysähdykset lähellä kun yhtä äkkiä jostain kulman takaa lauma valkoisia susia hyökkäsi ja pari kirppua siinä sivussa. Siinä oli vipinaää ja vilskettä. Otimme toki koirat hati haltuun, kun joku lenkkeilijä lähestyi. Loistavasti oli kaikki koirat kuulolla siinä vaiheessa ja tuli sivulle istumaan. Lenkki kesti vähän toista tuntia ja koirille varsinkin se oli todella vauhdikas, meille omistajille ei niinkään :P. Lenkin jälkeen otimme koulutukset Teivon parkkiksella. Joku muukin oli tosin päättänyt tulla sinne kouluttamaan ja parkkikset oli täynnä autoja ja koiria. Toisaalta ihan hyvä että oli tarpeeksi myös häiriötekijöitä.
Niki oli jotenkin niin nälkäinen että kyttäsi vain makupaloja kun aloitimme paikkamakuusta. Minä en päässyt muutamaa askelta pidemmälle kun Niki jo nousi...siinä oli meidän opitut upeat paikkamakuut, missä Niki pysyy paikallaa toista minuuttia kotioloissa :(. Yksi onnistunut kun saatiin, tosin ihan lyhyt vain niin jätettiin siihen. Oli ihan turha yrittää tuossa mielentilassa pitkittää aikaa. Toisaalta voi olla ettei vain halunnut märässä kylämässä lumessa makoilla...kukapa sitä haluaisi. Kaikki muu menikin jo paljon paremmin eli seuraaminen alkaa oleen jo ihan mallikasta ja Niki kulkee suhteellisen suorana sekä istuu kun pysähdytään. Otimme myös pari luoksetuloa ja nehän sujuu kuin rasvattu. Vauhtia piisaa ja sivulle tulokin on melko luonnikasta. Tuntia enempää ei ulkona tarennut, niin paljon oli kylmennyt viime päivistä ja viimakin oli melkoinen. Lisäksi eiköhän Nikille ollut taas ihan yhdelle illalle aktiviteettia niin fyysistä kuin henkistäkin.
MAANATAI 17.3 NOPEA KOVA LENKKI
Koska itse kävin hiihtämässä vielä kevään viimeisillä lumilla Kaupissa suoraan töistä niin Niki ei nyt päässyt tavanomaiselle pitkälle lenkille vaan teimme pikaisen Antaverkan lenkin (5,6km). Onneksi Niki oli alusta asti innoissaan ja vetopäällä joten aikaa meni vain 28min ja vauhti oli vajaa 11,6km/h. Itsellä ei olisi rahkeet riittäneet yhtään kovempaan vaikka ehkä Nikii olisi vielä pystynyt kiristämään. Tästäkin pari kertaa jouduttiin pysähtyä kunNiki alkoi intoileen autojen perään enkä meinannut saada hallintaan eli ehkä minuutin pari pystyisi vielä kiristää. Paljon on siis vielä tehtävä ennen kuin päästään kisoihin juokseen. Erinomaista oli huomata taas Nikin into ja on saanut ajatuksesta kiinni...tokikin kisoissa on sitten jäniksiä vetämässä joten Nikinkin meno muuttuu ihan erilaiseksi vaan eipä se paljoa auta jos oma kunto ei riitä :P...Nyt sitten vaan lisää kovia vetoja jotta saadaan hermotus ja hengitys pelittään. Sykkeet oli minulla 155/178.
Niin mainittava on tietty että tuon alle olin siis käynyt hiihtämässä 15km Kaupissa sykkeet 133/164 että ehkä se kuitenkin vähän verotti :P.
Koska itse kävin hiihtämässä vielä kevään viimeisillä lumilla Kaupissa suoraan töistä niin Niki ei nyt päässyt tavanomaiselle pitkälle lenkille vaan teimme pikaisen Antaverkan lenkin (5,6km). Onneksi Niki oli alusta asti innoissaan ja vetopäällä joten aikaa meni vain 28min ja vauhti oli vajaa 11,6km/h. Itsellä ei olisi rahkeet riittäneet yhtään kovempaan vaikka ehkä Nikii olisi vielä pystynyt kiristämään. Tästäkin pari kertaa jouduttiin pysähtyä kunNiki alkoi intoileen autojen perään enkä meinannut saada hallintaan eli ehkä minuutin pari pystyisi vielä kiristää. Paljon on siis vielä tehtävä ennen kuin päästään kisoihin juokseen. Erinomaista oli huomata taas Nikin into ja on saanut ajatuksesta kiinni...tokikin kisoissa on sitten jäniksiä vetämässä joten Nikinkin meno muuttuu ihan erilaiseksi vaan eipä se paljoa auta jos oma kunto ei riitä :P...Nyt sitten vaan lisää kovia vetoja jotta saadaan hermotus ja hengitys pelittään. Sykkeet oli minulla 155/178.
Niin mainittava on tietty että tuon alle olin siis käynyt hiihtämässä 15km Kaupissa sykkeet 133/164 että ehkä se kuitenkin vähän verotti :P.
sunnuntai 16. maaliskuuta 2014
SUNNUNTAI 16.3 PITKÄ PK-lenkki
Ylöjärven vesitornilta Niki valjaissa, itsellä sauvat reipasta kävelyä Ikurin virelään ja takas. Nyt ei menty autojen läheisyydessä kuin maston sillan yli ja siinäkin kyllä jo kaukaa Niki alkoi terästäytymään autojen äänille. Seuraa-komennossa kuitenkiin mentiin makupalan kanssa sillan yli ja se onnistui ihan ok. Vetolelu oli myös mukana, mutta se ei ollut ollenkaan kiinnostava vaan makupala oli se mikä just ja just meni autojen edelle. Niki jaksoi upeasti koko lenkin ja koko ajan oli veto päällä. Keskivauhdiksi tuli ruhtinaalliset 7.7km/h eli taisi olla kaikkien aikojen ennätys, jos vain Sportstrackeriin on luottamista. Matkaa kertyi yhteensä 16km. Itsellä sykkeet kuitenkin vain 110/164 vaikka vauhtia olikin tuon verta reilusti, mutta vetokin oli sen mukaista vaikkakin Nikin ei tarvinnut edes ravata vaan melkein lenkki meni reipasta kävelyä.
Kaikki ohitukset sekä ihmisten että koirien sujui loistavasti ja Niki osasi jo odottaakin kehuja ja makupalaa kun oli joku ohitettu ;)...ei mikään tyhmä koira :).
Ylöjärven vesitornilta Niki valjaissa, itsellä sauvat reipasta kävelyä Ikurin virelään ja takas. Nyt ei menty autojen läheisyydessä kuin maston sillan yli ja siinäkin kyllä jo kaukaa Niki alkoi terästäytymään autojen äänille. Seuraa-komennossa kuitenkiin mentiin makupalan kanssa sillan yli ja se onnistui ihan ok. Vetolelu oli myös mukana, mutta se ei ollut ollenkaan kiinnostava vaan makupala oli se mikä just ja just meni autojen edelle. Niki jaksoi upeasti koko lenkin ja koko ajan oli veto päällä. Keskivauhdiksi tuli ruhtinaalliset 7.7km/h eli taisi olla kaikkien aikojen ennätys, jos vain Sportstrackeriin on luottamista. Matkaa kertyi yhteensä 16km. Itsellä sykkeet kuitenkin vain 110/164 vaikka vauhtia olikin tuon verta reilusti, mutta vetokin oli sen mukaista vaikkakin Nikin ei tarvinnut edes ravata vaan melkein lenkki meni reipasta kävelyä.
Kaikki ohitukset sekä ihmisten että koirien sujui loistavasti ja Niki osasi jo odottaakin kehuja ja makupalaa kun oli joku ohitettu ;)...ei mikään tyhmä koira :).
Torstai 13.3 LENKKI ja koulutusta
Tehtiin pidempi lenkki eli Pihkaperä - Antaverkka yhteensä reilu 12km. Ensimmäinen 50min eli Pihkaperälle kävelyä reipasta vauhtia ja Niki ihan innoissaan koko ajan vetopäällä. Niin sanomattakin selvää että Niki oli valjaissa ja sai taas vetää :). Pihkaperältä Kuruntien ristseyksen kautta Vahannantietä kotiin juosten eli matkassa suunilleen puolet kävellen puolet juosten ja ajassa kävelyosuus 55min ja juoksu 42. Keskivauhti oli lopulta kuitenkin vain7.2km/h eli ei paljoa juoksuvauhti poikennut kävelyvauhdista.
Kuruntietä lähestyessä alkoi armoton veto ja vauhkoominen autojen perään ja jo kaukaa Niki terästäytyi. Nyt oli jäänyt makupalatkin kotiin eli melkoista tahtojen taistoa ja pysähtelyä vaati aina auton mennessä ohi. No, tulihan siinä tietty samalla treenattua katsekontaktia ja sivulle tuloa mutta olisi se toisaalta ollut kiva saada pysähtelemättä juosta koko lenkki...ehkä vielä jonain päivänä.
Perjantai 14.3 Lenkistä pidetiin välipäivä mutta pihalla heiteltiin firsbiitä ja toikoiltiin. Firsbiin nouto alkaa sujua aikaajoin jo erinomaisesti ja Niki lähtee liikkeelle yhtä aikaa frisbiinkanssa ja melko usein onnistuu hyppäämään sen kiinni. Ei ole riemulla rajoja kun onnistuu kopissa.
Harjoiteltiin myös paikkamakuuta, mikä sujui suhteellisen hyvin - aikaa pitää alkaa pikkuhiljaa lisäämään. Myös esteen loikkimiset sujui hyvin, nyt aletaan ottaa harjoitukseen enemmän mukaan loppuosaa eli esteen jälkeen seisomista rauhassa kunnes pääsen vierelle ja vapautan. Toistaiseksi tuo loppuosa menee kiireessä jotta ehdin makupalan kanssa ennen kuin Niki hyppää takas.
Launtai 12.3 Jatkettiiin toko linjalla ja lenkistä edelleen pidettiin vapaata. Niki käväisi naapurin puolella ollessaan vapaana ulkona eli aloitimme jälleen rajojen opettelun ja eihän se silloin mene yli kun minä olen mukana vaan todella esimerkillisesti käy tökkäsemässä kuonollaan lippua ja juoksee luokseni hakemaan makupalaa :). Heittelin jopa leluja yli rajan ja pysähtyi kuin seinää, myöskään minua ei seurannut vaikka menin itse tietä pitkin ja Niki joutui olla rajojen sisällä.
Tehtiin pidempi lenkki eli Pihkaperä - Antaverkka yhteensä reilu 12km. Ensimmäinen 50min eli Pihkaperälle kävelyä reipasta vauhtia ja Niki ihan innoissaan koko ajan vetopäällä. Niin sanomattakin selvää että Niki oli valjaissa ja sai taas vetää :). Pihkaperältä Kuruntien ristseyksen kautta Vahannantietä kotiin juosten eli matkassa suunilleen puolet kävellen puolet juosten ja ajassa kävelyosuus 55min ja juoksu 42. Keskivauhti oli lopulta kuitenkin vain7.2km/h eli ei paljoa juoksuvauhti poikennut kävelyvauhdista.
Kuruntietä lähestyessä alkoi armoton veto ja vauhkoominen autojen perään ja jo kaukaa Niki terästäytyi. Nyt oli jäänyt makupalatkin kotiin eli melkoista tahtojen taistoa ja pysähtelyä vaati aina auton mennessä ohi. No, tulihan siinä tietty samalla treenattua katsekontaktia ja sivulle tuloa mutta olisi se toisaalta ollut kiva saada pysähtelemättä juosta koko lenkki...ehkä vielä jonain päivänä.
Perjantai 14.3 Lenkistä pidetiin välipäivä mutta pihalla heiteltiin firsbiitä ja toikoiltiin. Firsbiin nouto alkaa sujua aikaajoin jo erinomaisesti ja Niki lähtee liikkeelle yhtä aikaa frisbiinkanssa ja melko usein onnistuu hyppäämään sen kiinni. Ei ole riemulla rajoja kun onnistuu kopissa.
Harjoiteltiin myös paikkamakuuta, mikä sujui suhteellisen hyvin - aikaa pitää alkaa pikkuhiljaa lisäämään. Myös esteen loikkimiset sujui hyvin, nyt aletaan ottaa harjoitukseen enemmän mukaan loppuosaa eli esteen jälkeen seisomista rauhassa kunnes pääsen vierelle ja vapautan. Toistaiseksi tuo loppuosa menee kiireessä jotta ehdin makupalan kanssa ennen kuin Niki hyppää takas.
Launtai 12.3 Jatkettiiin toko linjalla ja lenkistä edelleen pidettiin vapaata. Niki käväisi naapurin puolella ollessaan vapaana ulkona eli aloitimme jälleen rajojen opettelun ja eihän se silloin mene yli kun minä olen mukana vaan todella esimerkillisesti käy tökkäsemässä kuonollaan lippua ja juoksee luokseni hakemaan makupalaa :). Heittelin jopa leluja yli rajan ja pysähtyi kuin seinää, myöskään minua ei seurannut vaikka menin itse tietä pitkin ja Niki joutui olla rajojen sisällä.
keskiviikko 12. maaliskuuta 2014
11 ja 12.3 Tiistai ja Keskiviikko
Niki ja Jykä lenkkeileet kaksi päivää. Niki ollut taluttimessa ja kuulemma käytös ollut aivan kamalaa. Niki vetänyt kielivyön alla ja tärissyt ohikulkevienn autojen takia.Tiistaina tunnin juoksulenkki (about 10km) ja Keskiviikkona vain voimistelijoiden lenkin vetäminen 30min ja siis varmaankin 3km. Tuo keskiviikko varsinkin ollut melkoista tuskaa autojen suhteen eikä ole koira kuullut/nähnyt muuta kuin autojen äänet niin paitsi jossain pikkutiellä olleet kottikärryt kun joku oli ollut pihaansa haravoimassa ja tätä oli pelästynyt niin että oli rimpuillut itsensä pannasta irti ja lähtenyt karkuun...välittömästi kyllä käskystä pysähtynyt mutta merkki siitä että ainakin perheessä muiden ulkoiluttaessa Nikiä, sillä on vastaisuudessa kuristuspanta.
Tänään siis mentävä ostoksille ja haettava kuristuspanta ja naksutin ja varmaan uusi pienehkö narupallokin, mitä voisi pitää lenkillä mukana kun yrittää aktivoida pois autoista.
Kotona aloitettiin jo naksutinharjoittelu hätäratkaisuna pilttipurkin kannella ja aloitin ihan alkeista eli joka kerta kun otti katsekontaktia sai naksutuksen ja makupalan ja heti meni 10/10 oikein. Taisi olla liian helppo harjoitus :).
Niki ja Jykä lenkkeileet kaksi päivää. Niki ollut taluttimessa ja kuulemma käytös ollut aivan kamalaa. Niki vetänyt kielivyön alla ja tärissyt ohikulkevienn autojen takia.Tiistaina tunnin juoksulenkki (about 10km) ja Keskiviikkona vain voimistelijoiden lenkin vetäminen 30min ja siis varmaankin 3km. Tuo keskiviikko varsinkin ollut melkoista tuskaa autojen suhteen eikä ole koira kuullut/nähnyt muuta kuin autojen äänet niin paitsi jossain pikkutiellä olleet kottikärryt kun joku oli ollut pihaansa haravoimassa ja tätä oli pelästynyt niin että oli rimpuillut itsensä pannasta irti ja lähtenyt karkuun...välittömästi kyllä käskystä pysähtynyt mutta merkki siitä että ainakin perheessä muiden ulkoiluttaessa Nikiä, sillä on vastaisuudessa kuristuspanta.
Tänään siis mentävä ostoksille ja haettava kuristuspanta ja naksutin ja varmaan uusi pienehkö narupallokin, mitä voisi pitää lenkillä mukana kun yrittää aktivoida pois autoista.
Kotona aloitettiin jo naksutinharjoittelu hätäratkaisuna pilttipurkin kannella ja aloitin ihan alkeista eli joka kerta kun otti katsekontaktia sai naksutuksen ja makupalan ja heti meni 10/10 oikein. Taisi olla liian helppo harjoitus :).
maanantai 10. maaliskuuta 2014
10.3 MAANANTAI Vapaana pitkä metsälenkki
Pitkästä aikaa lähdettiin ihan vain "vaeltelemaan" Lamminpään harjulle ja sieltä kohti Julkujärveä. Muualla melkoisen mutaista joten päätettiin lähteä katsomaan miten nuo talven latupohjat olisi sulanneet ja suhteellisen hyvähän se pohja oli. Paikoin oli lumisia/jäisiä kohtia varsinkin pohjoiseen suuntautuvissa mäissä, kun taas etelän puolella oli täysin sulaa.
Niki sai alusta asti olla vapaana ja voi sitä riemua ja intoa kun painoi kuin aropupu pitkin metsää. Välillä aina sai jonkin jälkeen kun lähti väkkäränä painamaan sinne-tänne nenä maassa kiinni. Ensimmäista kertaa koskaan jotui todella seurata mihin Niki on lähdössä ja ajoissa pyytää takas, sen verta oli meno railakasta että olisi voinut kuurona lähteä ihan mihin vain.
Myöskin Ylöjärven puusiltaa, mikä menee yhdystien yli lähestyessä oli oltava tarkkana sillä jo kaukaa Niki alkoi terästyä noista autojen äänistä ja kun makupalat ja lelut oli jätetty kotiin, ei voinut niilläkään saada kiinnostusta pois autoista. Viimeinen alamäki joka laskee kohti yhdystietä oli melkoista tuskaa kun joutui 2m välein pysähtyä jotta sai koiran kuunteleen ja lopettaan vetämisen. Sillan päällä ei enää ollutkaan mitään kontrollia vaan Niki todella vauhkona ja jos vain olisi päässyt niin varmaan olisi hypännyt autojen päälle.
Kävimme Julkujärvellä kääntymässä ja välillä seurasimme latu-uran ulkopuolella meneviä pyöräreittejä, missä tietenkään ei tähän aikaan ollut pyöräilijöitä - sen verta oli jäässä nyt nuo polut. Välillä nähtiin mörköjä ja välillä saatiin hajujälkiä jostain metsäneläimistä mutta näki miten Niki nautti lenkistä.
Kaikkiaan ajallisesti lenkkeiltiin reilun 2h vaikka matkaa ei tullutkaan kuin tuommoinen 11km. Nikillähän tuo ei tuntunut missään.
Lenkillä pitkin matkaa otettiin luoksetulo ja pysähtymis käskyjä ja huomattiinpa ihan vahingossa semmonenkin että kun taluttimen lukkoa naksutti, Niki tuli välittömästi sivulle katselemaan missäs minun makupalat eli nyt aletaan opetteleen naksutimmen käyttöä :). Vastaantulijat ohitettiin vapaana, eikä Niki niistä välittänyt mitään.
Pitkästä aikaa lähdettiin ihan vain "vaeltelemaan" Lamminpään harjulle ja sieltä kohti Julkujärveä. Muualla melkoisen mutaista joten päätettiin lähteä katsomaan miten nuo talven latupohjat olisi sulanneet ja suhteellisen hyvähän se pohja oli. Paikoin oli lumisia/jäisiä kohtia varsinkin pohjoiseen suuntautuvissa mäissä, kun taas etelän puolella oli täysin sulaa.
Niki sai alusta asti olla vapaana ja voi sitä riemua ja intoa kun painoi kuin aropupu pitkin metsää. Välillä aina sai jonkin jälkeen kun lähti väkkäränä painamaan sinne-tänne nenä maassa kiinni. Ensimmäista kertaa koskaan jotui todella seurata mihin Niki on lähdössä ja ajoissa pyytää takas, sen verta oli meno railakasta että olisi voinut kuurona lähteä ihan mihin vain.
Myöskin Ylöjärven puusiltaa, mikä menee yhdystien yli lähestyessä oli oltava tarkkana sillä jo kaukaa Niki alkoi terästyä noista autojen äänistä ja kun makupalat ja lelut oli jätetty kotiin, ei voinut niilläkään saada kiinnostusta pois autoista. Viimeinen alamäki joka laskee kohti yhdystietä oli melkoista tuskaa kun joutui 2m välein pysähtyä jotta sai koiran kuunteleen ja lopettaan vetämisen. Sillan päällä ei enää ollutkaan mitään kontrollia vaan Niki todella vauhkona ja jos vain olisi päässyt niin varmaan olisi hypännyt autojen päälle.
Kävimme Julkujärvellä kääntymässä ja välillä seurasimme latu-uran ulkopuolella meneviä pyöräreittejä, missä tietenkään ei tähän aikaan ollut pyöräilijöitä - sen verta oli jäässä nyt nuo polut. Välillä nähtiin mörköjä ja välillä saatiin hajujälkiä jostain metsäneläimistä mutta näki miten Niki nautti lenkistä.
Kaikkiaan ajallisesti lenkkeiltiin reilun 2h vaikka matkaa ei tullutkaan kuin tuommoinen 11km. Nikillähän tuo ei tuntunut missään.
Lenkillä pitkin matkaa otettiin luoksetulo ja pysähtymis käskyjä ja huomattiinpa ihan vahingossa semmonenkin että kun taluttimen lukkoa naksutti, Niki tuli välittömästi sivulle katselemaan missäs minun makupalat eli nyt aletaan opetteleen naksutimmen käyttöä :). Vastaantulijat ohitettiin vapaana, eikä Niki niistä välittänyt mitään.
9.3 SUNNUNTAI juoksulenkkiä ja tokoiluja
Tänään aloitimme toisinpäin kuin eilen päivämme eli aamulla heti lähdimme juoksulenkille, Niki valjaissa. Lähdimme Teivon nesteeltä mihin Osku meidät heitti ettei tarvinnut kauheasti juosta tuolla myrskyssä vastatuuleen. Siinäkin pieni pätkä vastatuuleen sai Nikin panikkiin ja korvat luimuun sekä vinkumaan että selkeästi tuo tuuli otti korviin. Juostiin Keijärven takaa, Asuntilan ja mastosjärven kautta kotiin. Matkaa kertyi just nafti 11km eli tuommonen 10,8km ja aikaa meni reilu tunti. Tarkalleen lenkkiin meni 64min. Olin itsekin melkoisen yllättynyt, että vauhti oli noinkin kova, tosin sykkeetkin ihan mukavat ka 140 ja max 170 että itselle ainakin ihan vauhdikas harjoitus. Nikin ehdoilla mentiin ja kun se innostui oikein kunnolla laukkaamaan, koitin vain pysyä mukana ja sitten taas kun hölkötteli kevyemmin niin mentiin sitten palautellen...näemmä Niki aika hyvin osaa säädellä vauhtinsa. Kotona jouduttiin molemmat suoraan vaatteet päällä pesulle, oltiin kuin mutapainista suoraan tulleita. Hiekkatiet kamalaa kuramössöä mutta juoksemiseen tietty ihan ok. kun ei ollut liian kova alusta :). Kotona Niki ei ollut millänsäkään lenkistä vaan jaksoi vielä koittaa pallolla saada jokaista leikkiin , samoin kuin kiusata kissaa eli energiaa piisasi taas ihan yllin kyllin. Keli oli muuten loistava aurinkoinen ja lämmintä 8astetta !!!!!
Illalla menimme pitkästä aikaa Ylökk:in tokotreeneihin Pinotien hallille. Niki valmiiksi jo ihan täpinöissään kun auto alkoi lähentyä tuttua hallia. Mukana Nikille tutut Samojedi Oona ja pikkuterrieri Nemo. Päivän teemana oli kapulan nouto ja lisäksi treenailimme omia kuvioita ja juttuja. Meillä on vähän jäänyt tuo noutotreenaus ja pelkäsinkin miten mahtaa käydä, ei siis epäilystäkään etteikö noutaisi mutta tuon luovuttamisen suhteen kun yleensä ollaan liian hätäistä niin se kenties isokin ongelma. Mutta ei aloitimme harjoittelun itseksemme ja yllätyksekseni Niki pitikin kapulaa ihan tarvittavan ajan. Ohjaajalta saimme sitten vuorollamme lisävinkkejä eli voisimme harjoitella tuota pelkkää luovuttamista tai siis suussa pitämistä,niin että kapula minulla kädessä ja palkka heti kun Niki ottaa kapulan kulmahampaiden taakse. Ellei tämä onnnistu niin voisin yrittää kevysti vetää kapulaa pois, josko sitten saalisvietin herätessä nappaisi kiinni ja niinhän siinä kävi että kyllähän se vetään alkoi :). Nouto ei ollut mikään ongelma, vaan todella välittömästi käskyn saatuaan sinkosi noutamaan.
Harjoittelimme myös seuraamista sekä taluttimessa, että ilman ja hienostihan sekin meni. Enään ei tarvitse välttämättä edes makupalalla houkutella vaan riittä että makupaloja annetaan aina kun menee hyvin. Omaa vuoroa odotellessa treenasimme sitten pari kertaa paikkamakuuta ja muuten se meni ihan ok, mutta vähän levottomuutta tai lähinnä kyllästymistä kun aika venyy ja Niki vaihtelee asentoa. Luoksetulot meni hienosti, sivulle tulo voisi olla vähän hallitumpi ja selkeämpi, mutta nyt tuli jo ensimmäisen kerran ilman että makupalalla tehtiin kaarros.
Kaikkinensa ollut erinomainen päivä Nikin kanssa ja voi olla että tuo viikon treenaamattomuus kun Niki oli hoidossa, teki terää ja asiat sai rauhassa hautua niin paljon on edistystä tullut.
Ai niin nyt olemme sitten ilmoittautuneet sekä Agilityn alkeiskurssi karsintoihin, että pelastuskoira toiminnan alkeiskurssin karsintoihin. Molemmat on tulossa tuossa joskus huhti-toukokuulla.
Tänään aloitimme toisinpäin kuin eilen päivämme eli aamulla heti lähdimme juoksulenkille, Niki valjaissa. Lähdimme Teivon nesteeltä mihin Osku meidät heitti ettei tarvinnut kauheasti juosta tuolla myrskyssä vastatuuleen. Siinäkin pieni pätkä vastatuuleen sai Nikin panikkiin ja korvat luimuun sekä vinkumaan että selkeästi tuo tuuli otti korviin. Juostiin Keijärven takaa, Asuntilan ja mastosjärven kautta kotiin. Matkaa kertyi just nafti 11km eli tuommonen 10,8km ja aikaa meni reilu tunti. Tarkalleen lenkkiin meni 64min. Olin itsekin melkoisen yllättynyt, että vauhti oli noinkin kova, tosin sykkeetkin ihan mukavat ka 140 ja max 170 että itselle ainakin ihan vauhdikas harjoitus. Nikin ehdoilla mentiin ja kun se innostui oikein kunnolla laukkaamaan, koitin vain pysyä mukana ja sitten taas kun hölkötteli kevyemmin niin mentiin sitten palautellen...näemmä Niki aika hyvin osaa säädellä vauhtinsa. Kotona jouduttiin molemmat suoraan vaatteet päällä pesulle, oltiin kuin mutapainista suoraan tulleita. Hiekkatiet kamalaa kuramössöä mutta juoksemiseen tietty ihan ok. kun ei ollut liian kova alusta :). Kotona Niki ei ollut millänsäkään lenkistä vaan jaksoi vielä koittaa pallolla saada jokaista leikkiin , samoin kuin kiusata kissaa eli energiaa piisasi taas ihan yllin kyllin. Keli oli muuten loistava aurinkoinen ja lämmintä 8astetta !!!!!
Illalla menimme pitkästä aikaa Ylökk:in tokotreeneihin Pinotien hallille. Niki valmiiksi jo ihan täpinöissään kun auto alkoi lähentyä tuttua hallia. Mukana Nikille tutut Samojedi Oona ja pikkuterrieri Nemo. Päivän teemana oli kapulan nouto ja lisäksi treenailimme omia kuvioita ja juttuja. Meillä on vähän jäänyt tuo noutotreenaus ja pelkäsinkin miten mahtaa käydä, ei siis epäilystäkään etteikö noutaisi mutta tuon luovuttamisen suhteen kun yleensä ollaan liian hätäistä niin se kenties isokin ongelma. Mutta ei aloitimme harjoittelun itseksemme ja yllätyksekseni Niki pitikin kapulaa ihan tarvittavan ajan. Ohjaajalta saimme sitten vuorollamme lisävinkkejä eli voisimme harjoitella tuota pelkkää luovuttamista tai siis suussa pitämistä,niin että kapula minulla kädessä ja palkka heti kun Niki ottaa kapulan kulmahampaiden taakse. Ellei tämä onnnistu niin voisin yrittää kevysti vetää kapulaa pois, josko sitten saalisvietin herätessä nappaisi kiinni ja niinhän siinä kävi että kyllähän se vetään alkoi :). Nouto ei ollut mikään ongelma, vaan todella välittömästi käskyn saatuaan sinkosi noutamaan.
Harjoittelimme myös seuraamista sekä taluttimessa, että ilman ja hienostihan sekin meni. Enään ei tarvitse välttämättä edes makupalalla houkutella vaan riittä että makupaloja annetaan aina kun menee hyvin. Omaa vuoroa odotellessa treenasimme sitten pari kertaa paikkamakuuta ja muuten se meni ihan ok, mutta vähän levottomuutta tai lähinnä kyllästymistä kun aika venyy ja Niki vaihtelee asentoa. Luoksetulot meni hienosti, sivulle tulo voisi olla vähän hallitumpi ja selkeämpi, mutta nyt tuli jo ensimmäisen kerran ilman että makupalalla tehtiin kaarros.
Kaikkinensa ollut erinomainen päivä Nikin kanssa ja voi olla että tuo viikon treenaamattomuus kun Niki oli hoidossa, teki terää ja asiat sai rauhassa hautua niin paljon on edistystä tullut.
Ai niin nyt olemme sitten ilmoittautuneet sekä Agilityn alkeiskurssi karsintoihin, että pelastuskoira toiminnan alkeiskurssin karsintoihin. Molemmat on tulossa tuossa joskus huhti-toukokuulla.
lauantai 8. maaliskuuta 2014
LAUANTAI 8.3 Toikoiluja ja lenkkeilyä
Aamusta heti päivä alkoi kovalla myrskytuulella ja Niki pihalle päästyään piti omaa kivaa juoksennellen pitkin poikien kaikkien lentävien lehtien ja roskien perässä. Eksyipä naapurinkin pihalla läällättelemään naarpurin koirille, jotka pihalla narussa kiinni. Niinpä otettiin kurin palautus ja pitkästä aikaa harjoiteltiin omia rajoja ja rajalippuja. Kyllähän ne harjoittelussa menee kun vettä vaan mutta niin vain näyttää unohtuavan saa itsekseen olla pihalla ilman valvontaa.
Rajalippujen ohella harjoittelimme estettä eli Niki odottaa minun vierellä esteen edessä ja kun annan käskyn hyppää, Niki saa lähteä ja hypätä ja hypättyään esteen yli on käännyttävä minuun päin ja jäätävä seisomaan jolloin saa makupalan. Tämäkin alkaa sujua on melko hyvin, varsinkin alku osa missä odottaa minulta käskyä ja saa hypätä. Tuo kääntyminen minuun päin ja makupalan saaminen onkin sitten vähän hätäistä ja minun pitää olla salamana toisella puolella ettei Niki hyppää takaisin eli tätä loppu osaa on nyt alettava harjoitteleen ensin ihan omanaan ja sitten aletaan otaa koko zydeemi repertuaariin.
Harjoiteltiin myös seuraamista ja maahan menoa sekä paikkamakuuta. Paikkamakuussa välillä tuppasi nousemaan. Tätä tulee sisällä harjoiteltua ihan yhtenään kun siinä vaiheessa kun Niki alkaa jahdata kissaa, olen pistänyt sen paikkamakuuseen ja siinähän harjoitellaan ärsykkeen edessä makuuta :P
Illlalla käytiin vielä juoksemassa kympin lenkki, Niki valjaissa ja melkoisen innoissaan koiruli oli. Vauhtia riitti ainakin alkulenkkiin ja kyllähän siinä kokonaisvauhdiksi saatiin suunilleen 10km/h eli ihan mukavaa vauhtia pidettiin. Kierrettiin Veittijärvi ja sieltä Raattalantien, Opelmanin ja Kuruntien kautta takas Veittijärvelle ja paljoa ei autoja oikeastaan mennyt ohi eli ei päästy pahemmin treenaamaan autojen kohtaamisia. Tuuli oli erittäin kova ihan myrskytuuli edelleen 15m/sek tosin meidän lenkki osui hyvin pääsääntöisesti myötäiseen ettei kauheesti haitannut.
Aamusta heti päivä alkoi kovalla myrskytuulella ja Niki pihalle päästyään piti omaa kivaa juoksennellen pitkin poikien kaikkien lentävien lehtien ja roskien perässä. Eksyipä naapurinkin pihalla läällättelemään naarpurin koirille, jotka pihalla narussa kiinni. Niinpä otettiin kurin palautus ja pitkästä aikaa harjoiteltiin omia rajoja ja rajalippuja. Kyllähän ne harjoittelussa menee kun vettä vaan mutta niin vain näyttää unohtuavan saa itsekseen olla pihalla ilman valvontaa.
Rajalippujen ohella harjoittelimme estettä eli Niki odottaa minun vierellä esteen edessä ja kun annan käskyn hyppää, Niki saa lähteä ja hypätä ja hypättyään esteen yli on käännyttävä minuun päin ja jäätävä seisomaan jolloin saa makupalan. Tämäkin alkaa sujua on melko hyvin, varsinkin alku osa missä odottaa minulta käskyä ja saa hypätä. Tuo kääntyminen minuun päin ja makupalan saaminen onkin sitten vähän hätäistä ja minun pitää olla salamana toisella puolella ettei Niki hyppää takaisin eli tätä loppu osaa on nyt alettava harjoitteleen ensin ihan omanaan ja sitten aletaan otaa koko zydeemi repertuaariin.
Harjoiteltiin myös seuraamista ja maahan menoa sekä paikkamakuuta. Paikkamakuussa välillä tuppasi nousemaan. Tätä tulee sisällä harjoiteltua ihan yhtenään kun siinä vaiheessa kun Niki alkaa jahdata kissaa, olen pistänyt sen paikkamakuuseen ja siinähän harjoitellaan ärsykkeen edessä makuuta :P
Illlalla käytiin vielä juoksemassa kympin lenkki, Niki valjaissa ja melkoisen innoissaan koiruli oli. Vauhtia riitti ainakin alkulenkkiin ja kyllähän siinä kokonaisvauhdiksi saatiin suunilleen 10km/h eli ihan mukavaa vauhtia pidettiin. Kierrettiin Veittijärvi ja sieltä Raattalantien, Opelmanin ja Kuruntien kautta takas Veittijärvelle ja paljoa ei autoja oikeastaan mennyt ohi eli ei päästy pahemmin treenaamaan autojen kohtaamisia. Tuuli oli erittäin kova ihan myrskytuuli edelleen 15m/sek tosin meidän lenkki osui hyvin pääsääntöisesti myötäiseen ettei kauheesti haitannut.
perjantai 7. maaliskuuta 2014
Perjantai 7.3 VIIMEINEN? talven hiihtolenkki jäällä
Eipä ole tullut käytyä täällä pitkään aikaan, aika on vain johonkin hukkunut ja huomaa että taas on kulunut pari viikkoa. Puolustuksena viikon loma lapissa ja Niki ei ollut mukana vaan hoidossa Metsäjuntin kennelissä Torniossa joten ei ollut paljoa kerrottavaakaan ainakaan Nikin osalta :).
Mutta palataan vähän takaisin päin ja kerrotaan vähän miten on mennyt ja mitä on tehty.
Torstaisin siis käytiin Ylöjärven Koirakerhon toko-alkeissa ja Niki toimi oikein esimerkillisesti. Alkaa oleen tuo Ylökk:n halli hyvinkin tuttu paikka kun siellä kaikki tuntuu onnistuvan niin hyvin :). Tosin sielläkin kaikki tapahtuu makupaloilla eli pikkuhiljaa pitäisi alkaa päästä niistä vähän eroon tai ainakin siis niin ettei koko ajan olla käsi ojossa antamassa. Tuolla ollaan harjoiteltu alokasliikkeitä eli paikalla makuuta, mikä sujuu jo suhteellisen hyvin, ei ihan vielä 2 minuuttia mutta selvästi jo toista minuuttia. Luoksetulo on erittäin toimiva, siinä on harjoiteltavaa enään vain loppuosuus missä Niki tulee suoraan sivulle ja ei ihan oikeaan asentoon vaan jää vähän vinoon. Liikeestä seisominen onnistuu hienosti, eikä pahemmin tule ylimääräisiä askelia käskyn jälkeen mutta tässäkin on paljon harjoiteltava tuota aikaa minkä se seisoo ja odottaa minua. Esteellä mennään ihan ok. jos minä käyn ensin esteen takana koskettamassa maata, jolloin NIki luulee minun jättävän makupalaa ja käskystä menee kuin ohjus esteen yli ja kääntyy katsomaan minua missä makupala. Tässä vaiheessa heitän makupalan. Vielä ei ole harjoiteltu ihan niin pitkälle että menen itse luokse ja annan makupalan vasta siellä.
Näitä harjoitellaan myös lenkillä päivittäin tai jäällä samalla kun heitellään palloa.
Fyysistä treeniä Nikille tullut päivittäin kaiken muun ohella seuraavasti
16.2 Kävely 30min 7,6km/h, juoksu 50min 9,6km/h Niki valjaissa yht: 12km 1h20min
Ma 17.2 Lepo
Ti 18.2 Haaviston hiihtolenkillä lumimössössä sauvakävely 6km/h yht 6km
Ke 19.2 Niki jäällä pallon kanssa juoksua ja kouluttelua.
To 20.2 Niki toikoilut Ylökkin hallilla. Itse hiihto(vapaa) Räikällä
Pe 21.2 Niki jäällä pallon kanssa leikkejä ja tokoilua
La 22.2 Hiihtoa jäällä Niki mukana vapaana 18km 1h 56min
Su23.2 Matka Tornioon ja Niki hoitoon Metsäjuntin kenneliin
VKO 9 Niki siis Metsäjuntin hoitolassa Torniossa ja vähän pelotti miten käy tuon Nikin arkuuden kanssa, mikä tosin ei ole kuin muisto enään niin paljon on saatu tehtyä töitä sen asian eteen. Nyt pitäisi olla häkissä muiden koirien kanssa samassa rakennuksessa ja vain levy erottaa osittain vierekkäisen häkit. Häkin koko ehkä 6 neliötä ja sieltä pääsee suoraan omalle yksityiselle ulkopihalle luukun kautta. Piha suunilleen saman kokoinen kuin tuo häkki. Niki meni sisään ihan ok. ei kauheasti pelännyt ja kun sanoin Juntin Erkille tuosta NIkin arkuudesta niin hän kommentoi ettei ole yhtään arka vaan ihan normaali koira :). Vähän oli Niki ihmeissään kun ovi meni kiinni ja hän jäi sinne mutta koitin vain olla miettimättä liikaa asiaa ja kun tiesin viime vuodesta jolloin bokseri Kiara oli siellä, että hyv hoitopaikka on niin lähdin hyvillä mielin lomalle. Seuraavana lauantaina kun haimme Nikin, oli hän kuin kukkulan kuningas ulkopihalla kopin päällä seisomassa ja muutamaan kertaan saatiin huudella että edes tajusi että tultiin hakemaa - vaikutti siis viihtyneen hyvin. Aamulla ei ollut ruoka maistunut ja ajattelimmekin että johtuisiko siitä että vaistosi meidän tulevan hakeen ja pääsee autoon mutta eiiiiiiiiiiiii, syy selvisi matkalla kotiin eli Kemin kohdilla alkoi kamala ulvominen ja yritti hyppiä takaosasta penkeille ja ikkunoista ulos ja ennen kuin sain ajettua moottiritieltä sivuun katsoakseni mikä hätänä niin eikös tuo ollut päästänyt hervottomat ripulit autoon ja vielä tallonut alleen :( :(. Loppumatka meni ihan kohtalaisesti muutaman kerran pysähtyessä, niin olimme tietty pysähtyneet siivoamaan auton ja koiran lumessa jo Kemissä. Kotona keittelin riisinkeitinlientä Nikille ja seuraava päiväkin mentiin samoilla eväillä + tehobaktia. Sitten mukaan riisi, raejuusto ja kanan kauloja. Maanantaina oli jo normaali.
Kotona huomasi että on saanut olla vapaaherrattarena viikon ja päässyt ulos sisään halunsa mukaan sillä yritti vielä maanantaina samaa minulle kun tein etätöitä eli olisi vain ollut ulkona. Mutta kun ei ole tarhaa niin ei voi jättää yksikseen valvomatta ja aina kun päästi ulos jäi Niki istumaan vain oven taakse ja kun otti sisään niin ei kun kamala vaahtoaminen alkoi ja piti päästä ulos.
Maantaina 3.3 palasimme sitten arkeen ja teimme pitkän kevyen lenkin jäällä eli 2,5h Niki vapaana ja välillä tokoilua. Ei tuntunut Nikillä missään vaan kun pääsimme kotiin alkoi armoton ralli kissan kanssa.
Tiistai 4.3 itsellä lepo ja Niki vapaana jäällä pallon hakua ja tokoilua tunti
Keskiviikko 5.3 Itse kävin hiihtämässä vielä Räikän mössössä 12km ja Nikillä voimistelijatyttöjen lenkki 30min, missä huomasi jälleen tuon ylimääräisen virran, yritti vetää taluttimessa kuin ei olisi ikinä kulkenutkaan siinä.
Torstai 6.3 Itse ensin jäällä luistelemassa pari tuntia ja sen jälkeen tunnin reipas kävelylenkki jäällä Nikin kanssa ja tokoiluja joka väliin. Pysähdyksiä, seuraamista, luoksetuloa, pallon noutoa, paikkamakuuta jne. Yllättävän hyvin meni koulutukset mutta virtaa jäi edelleen ja ilta mentiin taas rallia kissan kanssa
Perjantain 7.3 aloitimme aamun hiihtolenkillä jäällä, taisi olla talven viimeinen sen verta vähän oli lunta jään päällä (n. 1cm) ja vettä sitäkin enemmän. Niki oli aivan tohkeissaan ja painoi laukkaa koko tunnin lenkin, matkaa kertyi reilu 12km eli vauhtiakin piisasi, mitä piisasi vielä sisällä loppu päivän.
Eipä ole tullut käytyä täällä pitkään aikaan, aika on vain johonkin hukkunut ja huomaa että taas on kulunut pari viikkoa. Puolustuksena viikon loma lapissa ja Niki ei ollut mukana vaan hoidossa Metsäjuntin kennelissä Torniossa joten ei ollut paljoa kerrottavaakaan ainakaan Nikin osalta :).
Mutta palataan vähän takaisin päin ja kerrotaan vähän miten on mennyt ja mitä on tehty.
Torstaisin siis käytiin Ylöjärven Koirakerhon toko-alkeissa ja Niki toimi oikein esimerkillisesti. Alkaa oleen tuo Ylökk:n halli hyvinkin tuttu paikka kun siellä kaikki tuntuu onnistuvan niin hyvin :). Tosin sielläkin kaikki tapahtuu makupaloilla eli pikkuhiljaa pitäisi alkaa päästä niistä vähän eroon tai ainakin siis niin ettei koko ajan olla käsi ojossa antamassa. Tuolla ollaan harjoiteltu alokasliikkeitä eli paikalla makuuta, mikä sujuu jo suhteellisen hyvin, ei ihan vielä 2 minuuttia mutta selvästi jo toista minuuttia. Luoksetulo on erittäin toimiva, siinä on harjoiteltavaa enään vain loppuosuus missä Niki tulee suoraan sivulle ja ei ihan oikeaan asentoon vaan jää vähän vinoon. Liikeestä seisominen onnistuu hienosti, eikä pahemmin tule ylimääräisiä askelia käskyn jälkeen mutta tässäkin on paljon harjoiteltava tuota aikaa minkä se seisoo ja odottaa minua. Esteellä mennään ihan ok. jos minä käyn ensin esteen takana koskettamassa maata, jolloin NIki luulee minun jättävän makupalaa ja käskystä menee kuin ohjus esteen yli ja kääntyy katsomaan minua missä makupala. Tässä vaiheessa heitän makupalan. Vielä ei ole harjoiteltu ihan niin pitkälle että menen itse luokse ja annan makupalan vasta siellä.
Näitä harjoitellaan myös lenkillä päivittäin tai jäällä samalla kun heitellään palloa.
Fyysistä treeniä Nikille tullut päivittäin kaiken muun ohella seuraavasti
16.2 Kävely 30min 7,6km/h, juoksu 50min 9,6km/h Niki valjaissa yht: 12km 1h20min
Ma 17.2 Lepo
Ti 18.2 Haaviston hiihtolenkillä lumimössössä sauvakävely 6km/h yht 6km
Ke 19.2 Niki jäällä pallon kanssa juoksua ja kouluttelua.
To 20.2 Niki toikoilut Ylökkin hallilla. Itse hiihto(vapaa) Räikällä
Pe 21.2 Niki jäällä pallon kanssa leikkejä ja tokoilua
La 22.2 Hiihtoa jäällä Niki mukana vapaana 18km 1h 56min
Su23.2 Matka Tornioon ja Niki hoitoon Metsäjuntin kenneliin
VKO 9 Niki siis Metsäjuntin hoitolassa Torniossa ja vähän pelotti miten käy tuon Nikin arkuuden kanssa, mikä tosin ei ole kuin muisto enään niin paljon on saatu tehtyä töitä sen asian eteen. Nyt pitäisi olla häkissä muiden koirien kanssa samassa rakennuksessa ja vain levy erottaa osittain vierekkäisen häkit. Häkin koko ehkä 6 neliötä ja sieltä pääsee suoraan omalle yksityiselle ulkopihalle luukun kautta. Piha suunilleen saman kokoinen kuin tuo häkki. Niki meni sisään ihan ok. ei kauheasti pelännyt ja kun sanoin Juntin Erkille tuosta NIkin arkuudesta niin hän kommentoi ettei ole yhtään arka vaan ihan normaali koira :). Vähän oli Niki ihmeissään kun ovi meni kiinni ja hän jäi sinne mutta koitin vain olla miettimättä liikaa asiaa ja kun tiesin viime vuodesta jolloin bokseri Kiara oli siellä, että hyv hoitopaikka on niin lähdin hyvillä mielin lomalle. Seuraavana lauantaina kun haimme Nikin, oli hän kuin kukkulan kuningas ulkopihalla kopin päällä seisomassa ja muutamaan kertaan saatiin huudella että edes tajusi että tultiin hakemaa - vaikutti siis viihtyneen hyvin. Aamulla ei ollut ruoka maistunut ja ajattelimmekin että johtuisiko siitä että vaistosi meidän tulevan hakeen ja pääsee autoon mutta eiiiiiiiiiiiii, syy selvisi matkalla kotiin eli Kemin kohdilla alkoi kamala ulvominen ja yritti hyppiä takaosasta penkeille ja ikkunoista ulos ja ennen kuin sain ajettua moottiritieltä sivuun katsoakseni mikä hätänä niin eikös tuo ollut päästänyt hervottomat ripulit autoon ja vielä tallonut alleen :( :(. Loppumatka meni ihan kohtalaisesti muutaman kerran pysähtyessä, niin olimme tietty pysähtyneet siivoamaan auton ja koiran lumessa jo Kemissä. Kotona keittelin riisinkeitinlientä Nikille ja seuraava päiväkin mentiin samoilla eväillä + tehobaktia. Sitten mukaan riisi, raejuusto ja kanan kauloja. Maanantaina oli jo normaali.
Kotona huomasi että on saanut olla vapaaherrattarena viikon ja päässyt ulos sisään halunsa mukaan sillä yritti vielä maanantaina samaa minulle kun tein etätöitä eli olisi vain ollut ulkona. Mutta kun ei ole tarhaa niin ei voi jättää yksikseen valvomatta ja aina kun päästi ulos jäi Niki istumaan vain oven taakse ja kun otti sisään niin ei kun kamala vaahtoaminen alkoi ja piti päästä ulos.
Maantaina 3.3 palasimme sitten arkeen ja teimme pitkän kevyen lenkin jäällä eli 2,5h Niki vapaana ja välillä tokoilua. Ei tuntunut Nikillä missään vaan kun pääsimme kotiin alkoi armoton ralli kissan kanssa.
Tiistai 4.3 itsellä lepo ja Niki vapaana jäällä pallon hakua ja tokoilua tunti
Keskiviikko 5.3 Itse kävin hiihtämässä vielä Räikän mössössä 12km ja Nikillä voimistelijatyttöjen lenkki 30min, missä huomasi jälleen tuon ylimääräisen virran, yritti vetää taluttimessa kuin ei olisi ikinä kulkenutkaan siinä.
Torstai 6.3 Itse ensin jäällä luistelemassa pari tuntia ja sen jälkeen tunnin reipas kävelylenkki jäällä Nikin kanssa ja tokoiluja joka väliin. Pysähdyksiä, seuraamista, luoksetuloa, pallon noutoa, paikkamakuuta jne. Yllättävän hyvin meni koulutukset mutta virtaa jäi edelleen ja ilta mentiin taas rallia kissan kanssa
Perjantain 7.3 aloitimme aamun hiihtolenkillä jäällä, taisi olla talven viimeinen sen verta vähän oli lunta jään päällä (n. 1cm) ja vettä sitäkin enemmän. Niki oli aivan tohkeissaan ja painoi laukkaa koko tunnin lenkin, matkaa kertyi reilu 12km eli vauhtiakin piisasi, mitä piisasi vielä sisällä loppu päivän.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)