8.2 LAUANTAI NIKIN LEPO
Niki vaikutti sen verta  väsyneeltä kahden päivän pitkien jäälenkkien jälkeen että päätin antaa Nikille lepopäivän ja Jykän kanssa lähdimme jäälle koittamaan tuleeko hiihtämisestä mitään. Lämpötila oli noussut 2een ja lumi oli melkoista loskaa. Jäällä oli myös vettä jonkin verran. Tuuli oli todella kova ja kävi kaakosta eli kun jäälle mentiin ja lähdettiin Pallosaarta kohden niin koko menomatkan oli vastatuuli ja tuntui että jokaista eteenpäin menevää metriä kohden tuli kaksi takas. Monot kastui läpimäriksi ja sukset painoi märässä lumessa tonnin, sauvat sata kiloa kun keräsi sompiin nyrkin kokoiset paakut. Hammasta purren hiihdimme kuitenkin Melansysötävän ja Karson pohjoispuolitse Pikku-Harvasia kohden ja sieltä Pallosaaren lounaiskulmaan. Tuohon matkana meni 1h5min kun eilen oli mennyt 50min. Tässä vaiheessa oli melkoinen voittaja olo ja odotti oikein että pääsee päästelemään myötätuulessa kohti kotia.
Paluumatkalla Pikku-Harvaset kohdalla tuntui jo sen verta palautuneelta tuosta kovasta rankasta vastatuuliosuudesta että ehdotin kotiin palluuta kiertäen vielä Iso-Otavan ja siitä suuntasimme Iso-Otavan pohjoispuolelle ja sieltä Pimeä-Salmen kautta kotiin. Pimeäsalmella Pikku-Otavan ja varissaarten kohdalla tuuli tuli suoraan vastaan ja jälleen muisti miten kamalaa tuo vastatuuleen hiihtäminen oli ollut ja mentiin metri eteen - kaksi taakse. Varis-Saarten kohdalla päästiin vastatuulesta ja se kääntyi sivumyötäiseksi mutta lumi oli sulannut vielä pahemmaksi loskaksi ja vettäkin alkoi sataa joten kyllä oli voittajaolo ja samalla helpottunut olo kun vihdoin 2h 15min jälkeen oltin kotirannassa. Onneksi ei otettu Nikiä tälle lenkille mukaan vaikka matkalla mietin että vauhti on niin hiljaista tuon lumen raskauden takia, että hyvin olisi Niki mennyt täällä. Eipä tarvitse enään hiihtään lähteä ainakaan ennen kuin tulee pakkaset, jos tulee.