15.2.  LAUANTAI  Hiitämässä jäällä
Yöllä oli ollut sen verran pakkasta että taas pääsi jäälle hihtämään ja paikoin oli tullut sentti pari lunta eli löytyi vähän myös pitoa suksille. Suunnattiin siis Nikin kanssa jäälle. Alkuunsa NIki hyökkäili suksiin mutta hyvin nopeasti muisti että hei...noihan kuuluu mammalla olla.
Päätimme mennä kevyehkön, pitkän lenkin ja näin suuntasimme ensin kohti Karson saarta, mutta siellä olikin tuuli puhaltanut lumet kokonaan jäältä eikä siellä pystynyt hiihtää joten suuntasimme sieltä sitten Pimeäsalmen kautta kohti Peronsaarta. Peronsaaren kohdalla kävi sama juttu, että jää olikin paljas eikä pitoa mitään löytynyt sukselle joten jäälleen käännös kohti Kaiharinlahtea ja siellä olikin mahtavat olosuhteet. Ainoa pienoinen haitta oli kovaa puhaltava tuuli kaakosta, mikä ei tosin haitannut kuin takaspäin tullessa Kaiharinlahtea ja Pimeältä etelään hiihtäessä. Itse olisin voinut jatkaa vielä toisen mokoman kun 1H45min kotoa lähdöstä saavuimme taas kotirantaan, mutta Nikiä ajatellen päätin heittää sen kotiin ja vähän haukata itse jotain ja kenties lähteä vielä hiihteleen Jykän kanssa. Kilometrejä Nikin kanssa tuli karvan yli 20Km ja keskivauthi oli niinkin kova kuin 12,7km/h. Sykkeet itsellä 128/160 ( päästelimme omalla lahdella täysillä kohti Ritarisalmea aivan mielettömässä luistossa ja myötätuulessa, niin että Nikikin joutui laukata mukana.
Illalla menimme vielä Jykän kanssa uudelleen, jos vaikka tämä onkin talven viimeinen mahdollisuus käydä hiihtämässä. Hiihdimme Kaiharinlahdelle kohti Mutalaa ja käännyimme 42min kohdalla. Yllättäen olikin tuuli yltynyt niin kovaksi että joutui jo tosissaan tehdä töitä takastullessa ja varsinkin Pimeän kohdalla oli tuskaa päästä eteenpäin. Lunta ei ollut kuin nimeks ja tasatyöntöä oli edettävä, mikä oli täysin mahdotonta tuulessa. Metri eteen kaksi taakse. Kuitenkin kävimme kotilahdella vielä Ritarisalmella kääntymässä ja kaikkiaan jääleen tuli tuo 1h 41min ja se parisen kymmentä km. Tosin tämä lenkki ei ollut enään mitään hiihtelyä vaan todella alkoi jo painaa ja sykkeetkin oli 140/165 eli joutui todella jo tekeen töitä. Kummankin lenkin vauhti oli yllättäen 5.07min/km vaikka aamun lenkki tuntuikin pelkältä hiihtelyltä.

14.2 PERJANTAI jäällä vapaana
Koska itse ei jaksanut lähteä lenkille, päädyin viemään NIkin jäälle juoksemaan vapaana. Pallo oli mukana ja sitähän tuo nouti ja kantoi aina uudelleen heitettäväksi. Jäältä oli melkein lumet sulanut ja plussalla mentiin eli oli myöskin hyvin märkää.

13.2 TORSTAI  Tokoilua Ylökin Tokon alkeissa
Huomasi että itse olin ollut pari päivää pois eikä Niki ollut tehnyt kunnon lenkkejä. Niki oli täynnä energiaa koulutukseen mennessä eikä kuunnellut/keskittynyt vaan keskittyi kaikkeen muuhun ympärillä. Paikkamakuulla meinasi lähteä perääni, parin kerran jälkeen sai jujusta kiinni.
Hypättiin estettä ja siihenkin vaaditiin muutama hyppy ennenkuin tajusi mitä halutaan. Harjoiteltiin myös liikeestä makuulle menoa ja se menikin loistavasti, ehkä vähän hitaanpuoleinen ja näyttämällä piti auttaa. Viikolle saatiin läksyksi harjoitella liikeestä makuullemenoa leikkiessä, jotta saadaan säväkkyyttä siihen. Myöskin hyppyn jälkeen seisomista on hiottava vielä paljonkin.

11.2 ja 12.2  Marja työmatkalla Niki ja Jykä pari lyhköstä lenkkiä
Tiistaina Jykä ja NIki juoksi kovan Antaverkan lenkin vajaa 30min matkaa 5,6km. Niki oli ollut erinomainen taluttimessa, ei ollut vetänyt ja juossut rinnalla.

Keskiviikkona vain kevyt voimistelujoukkue Valottaren alkuverkka vajaa 30min ehkä 3km matkassa. Niki oli terästäytynyt taas autoista eikä ollut oikein keskittynyt, ehkä myöskin hiljainen vauhti teki vaahtoamisen.

10.2 MAANANTAI nopea VK lenkki
Uusi viikko alkoi melkoisen loskaisissa merkeissä. Viikonloppuna satanut vesi on vienyt viimeisetkin hiihtomahdollisuudet ja jäälläkin on vettä/loskaa niin paljon ettei sinnekään voi enään mennä edes käveleen. Eilisen ja viime päivin pitkien PK-lenkkien jälkeen päätimme heittää pikaisesti Antaverkan lenkki 5,6km. Siinä ei kauaa nokka tuhissut ja Nikikin oli tohkeissaan kun huomasi että nyt saa mennä kovaa.
Tie oli melkoisen jäässä, mutta lenkkarien nastat piti suhteellisen hyvin, vain alamäissä oli vaikeuksia jos Nikillä oli veto päällä. Nikillä myös paikoin luisti jalat pahasti mutta hyvin pystyi korjaamaan ja löysi ihan tien laidasta pitävää maata. Paikoin varsinkin ylämäkiin Niki innostui ottaa kunnon spurtteja ja mentiin jo todella kovaa...jopa niin että Jykä ei pysynyt mukana :P.
Kaikkiaan aikaa meni 32min ja matkaa siis tuo 5,6km, mikä tekee keskivauhdiksi reilun 10km/h. Sykkeet itsellä 137/173 eli ei mitkään ihan mahdottomat vaikka ylämäissä kyllä joutui jo antaa kaikkensa :).

Tänään on sitten Nikille viime päivien syömättömyyden ja ripulin vuoksi haettu Jahti&Vahti energia ruokaa ja se katosikin kupista lounaalla alta aikayksikön. Myöskään ei ripulia ainakaan heti tullut eikä iltaan mennessäkään. Luin Jahti&Vahti FB sivuilta kommentteja missä asiakkaat kertoivat ja kyselivät mitä on tuolle Kana-Riisi ruualle tapahtunut kun on alkanut tuleen kaikenlaisia oireita nimenomaan ripulia, kakka on vihreetä ja limaista, koira piereskelee ja haisee niin pahalle ettei samassa huoneessa voi olla, syömättömyyttä, muiden koirien kakan syöntiä jne. eli näyttää meilläkin ripulin ja syömättömyyden syynä olevan nimenomaan tuo ruoka. J&V vastasi että tehtaalla ovat selvittäneet mitä voi olla tapahtunut kun raaka-aineet ei ole vaihtunut eikä mitään tiettävää muutosta mutta ilmeisesti viljassa Saksaaa on jotain mikä on vaikeammin sulavaa ja siitä johtuu nuo ongelmat. Kana&Riisi ruuassa riisin lisäksi maissia.

9.2 SUNNUNTAI  Juoksulenkki
Eilisen Nikin lepopäivän jälkeen se pääsi mukaan juoksulenkille pitkästä aikaa. Lämpötila oli reilusti plussalla ja koska eilisen illan ja yön on satanut niin lumetkin alkanut melkoisesti sulaa. Tiet oli kyllä sen lisäks että oli märät niin myös erittäin liukkaat.
Suuntasimme kotoa kävellen kesäpirttiä kohden ja samalla kävimme Melansyöstävän tien päässä katsomassa upeita maisemia kallion kielekkeeltä. Takaspäin jatkoimme kävelyä vielä ehkä kilometrin verran, niin että kävelyä tuli kaikkiaan tuommonen vajaa 7km - keskivauhdiksi tracker antoi 7,5km/h. Lopun eli suunilleen puoli lenkkiä juoksimme eli Pihkaperältä, Kuruntielle ja sieltä Vahannantietä kotiin. Mastosjärven jälkeisen mäen Niki päästeli täysiä ylös ja vauhti nousikin ihan mukavasti. Loppulenkistä sitten Nikikin alkoi jo väsyä ja viimeinen mäki ei enään innostanut laukkaan vaan se tultiin ihan samaa hölkkävauhtia ravaillen kun muutenkin.
Koko lenkille kertyi matkaa 13km josta siis puolet reipasta kävelyä ja puolet juosten. Keskivauhti oli 8,6km/h kun juoksuosuuden keskivauhti oli 9,5km/h. Aikaa koko lenkkiin meni 90min ja lopun päivää Niki oli suhteellisen väsynyt.
Viikolla Niki päätti olisikohan ollut keskiviikko, että enään en syö  kuivaa ruokaa ja käy kupilla vain haistamassa ja siihen jää ruoka. Kaikki muu kelpaa, mutta ei kuiva ruoka. Ruoka on pikkuhiljaa vaihtunut ja ensiten JahtiVahti juniorin tilalle on tullut JahtiVahti kana/riisi , missä on neliskanttinen littana muoto - liekö johtuu tuosta ettei maita. Välillä hiihtolenkin jälkeen on kelvannut ruoka mutta tänäänkään ei lenkin jälkeen edes koskenut siihen. Lenkillä oli maha kuralla eli jotain taitaa olla nyt vatsassa ja siksi oli pakko saada syömään tehopaktia joten vastoin periaatteitani annoin maksalaatikkoa mihin sain tehopaktin. Yleensä olen sitä mieltä, että koira syö kun nälkä tulee enkä ala sekoitteleen ruokaan mitään erityistä jos ei semmoisenaan kelpaa. Tosin Emmin (Kiinanharja koira ) kohdalla tämä ei päde vaan todella on sitten syömättä ja oksentaa sappinesteitä. Pitänee mennä ostamaan Nikille takas tuota Junior ruokaa jos vain tämä Kana/Riisi ei maita. Illalla sai kanankauloja ja ne veti hyvinkin ahnaasti.

8.2 LAUANTAI NIKIN LEPO
Niki vaikutti sen verta  väsyneeltä kahden päivän pitkien jäälenkkien jälkeen että päätin antaa Nikille lepopäivän ja Jykän kanssa lähdimme jäälle koittamaan tuleeko hiihtämisestä mitään. Lämpötila oli noussut 2een ja lumi oli melkoista loskaa. Jäällä oli myös vettä jonkin verran. Tuuli oli todella kova ja kävi kaakosta eli kun jäälle mentiin ja lähdettiin Pallosaarta kohden niin koko menomatkan oli vastatuuli ja tuntui että jokaista eteenpäin menevää metriä kohden tuli kaksi takas. Monot kastui läpimäriksi ja sukset painoi märässä lumessa tonnin, sauvat sata kiloa kun keräsi sompiin nyrkin kokoiset paakut. Hammasta purren hiihdimme kuitenkin Melansysötävän ja Karson pohjoispuolitse Pikku-Harvasia kohden ja sieltä Pallosaaren lounaiskulmaan. Tuohon matkana meni 1h5min kun eilen oli mennyt 50min. Tässä vaiheessa oli melkoinen voittaja olo ja odotti oikein että pääsee päästelemään myötätuulessa kohti kotia.
Paluumatkalla Pikku-Harvaset kohdalla tuntui jo sen verta palautuneelta tuosta kovasta rankasta vastatuuliosuudesta että ehdotin kotiin palluuta kiertäen vielä Iso-Otavan ja siitä suuntasimme Iso-Otavan pohjoispuolelle ja sieltä Pimeä-Salmen kautta kotiin. Pimeäsalmella Pikku-Otavan ja varissaarten kohdalla tuuli tuli suoraan vastaan ja jälleen muisti miten kamalaa tuo vastatuuleen hiihtäminen oli ollut ja mentiin metri eteen - kaksi taakse. Varis-Saarten kohdalla päästiin vastatuulesta ja se kääntyi sivumyötäiseksi mutta lumi oli sulannut vielä pahemmaksi loskaksi ja vettäkin alkoi sataa joten kyllä oli voittajaolo ja samalla helpottunut olo kun vihdoin 2h 15min jälkeen oltin kotirannassa. Onneksi ei otettu Nikiä tälle lenkille mukaan vaikka matkalla mietin että vauhti on niin hiljaista tuon lumen raskauden takia, että hyvin olisi Niki mennyt täällä. Eipä tarvitse enään hiihtään lähteä ainakaan ennen kuin tulee pakkaset, jos tulee.

7.2 PERJANTAI Hiihtoa jäällä

Suuntasimme perjantai-illan kunniaksi jälleen jäälle hiihteleen ja otimme saman reittisuunnitelman kuin eilen. Nyt Niki tajusi heti mitä siltä odotetaan ja juoksi minun takana katsoen mihin ollaan menossa. Niki ei välittänyt mitään suksista vaan heti alusta asti oli juonessa mukana. Sen verta muutimme reittiä eilisestä että menimmekin Melansyöstävän pohjoispuolelta - Karson saaren pohjoispuolelta kohti Pikku-Harvasia ja sieltä suuntasimme etelään kohti Pallosaarta. Kävimme kääntymässä Pallosaaren lounaskulmalla ja samaa reittiä takas. Takas kun käännyttiin, otti NIki taas johdon ja jolkotteli omia jälkiään kotia kohden. Tänään tuli kilometrejä vähän enemmän kuin eilen eli kaikkiaan 16 ja keli oli melkoisen tuulinen ja erittäin sumuinen. Sumua tuli jostain niin paljon että enään takaspäin tullessa ei nähnyt kuin ehkä 10m eteenpäin eikä välillä ollut mitään käsitystä missä ollaan...onneksi Niki osasi seurata omia jälkiä ja johdattaa minut kotiin. Hämäräkin alkoi laskeutua, joten välillä kyllä oli melkoisen pelottava olo, että mitähän tästä tulee ja mistä löydämme itsemme. Lenkki oli kevyt pk-treeni ja itsellä sykkeet varmaan siellä alle 120 - ainakin tuntui niin kevyeltä ja hyvältä. Aikaa meni 1h45min.

6.2 TORSTAI Hiihtolenkki ja TOKOn alkeita
Päivällä lähdettiin Nikin kanssa jäälle totutteleen taas suksiin. Alkuunsa Nikin tuntui ettei muista suksia kun on viime kerrasta pari viikkoa vierähtänyt mutta äkkiä tajusi jutun juonen ja lopetti hyökkimisen ja räksytyksen. Niki sai olla vapaana ja hiihdettiin Pallosaareen katsoon olisiko sieltä latu tehty Jänislahteen ja olihan siellä ollut pertsan latu mutta vähän oli mennyt tuulesta ja pienestä lumisateesta umpeen. Vapaan latua ei ollut. Päätettiin jatkaa omia polkuja Hellaakosken sanoin TIETÄ KÄYDEN TIEN ON VANKI, VAPAA ON VAIN UMPIHANKI ja näinhän me jatkoimme lenkkiä umpihangessa :P. Hankea tosin ei ole jäljellä enään kuin muutama sentti joten ei haitannut yhtään menoa vaan juuri sopivasti oli pitoa jäänpäällä sukselle. Kiersimme vielä Pallosaaren ja sieltä nousimme pohjoista kohden Pikku-Harvaset luokse ja lähdimme takaspäin Melan-syöstävän pohjoispuolitse ja kävimme vielä ritarisalmessa kääntymässä. Matkaa tule kaikkiaan 13km ja aikaa meni puolisen toista tuntia. Sykemittaria ei itsellä ollut mutta melkoisen alhaisilla sykkeillä mentiin ja lähinnä vain hiihdeltiin eli helppo pk-lenkki Marjalle.
Mennessä Niki seurasi takana ja välillä vähän liiankin lähellä kun astui sauvan päälle mutta heti kun kohdattiin takastullessa omat jäljet, NIki otti vetovastuun ja johdatti omia jälkiä kotiin.

Illalla Nikillä oli vielä Ylökk:in tokon alkeet, missä harjoittelimme 6n muun kanssa kontaktia, seuraamista sekä taluttimessa että ilman, hyppyä ja paikallamakaamista. Niki oli ilmeisesti päivän lenkistä sen verta poikki että jaksoi loistavasti keskittyä minuun ja siihen mitä pyydän. Seuraamisest meni erinomaisesti, tosin edelleen tarvitaan makupaloja mutta poikittaminen on korjaantunut suhteellisen hyvin.
Paikalla makuussa otettiin nyt vähän pidempi välimatka kuin aikaisemmin ja samalla myös vähän pidempi aika ja nämäkin meni erinomaisesti. Edes muiden koirien haukkuminen ja temmellys ei Nikiä haitannut. Ainoa virhe on se, että Niki ei jaksa kauaa makailla ja odottaa oikeassa ryhdikkäässä asennossa vaan kääntää itsensä lonakalleen ja löhöilee...mutta eiköhän sekin saada vastaisuudessa korjattua.
Hypyissä Niki tiesi heti mitä tehdä kun oli kosketus alustalla namia mutta kun koitettiin opettaa ilman kosketusalustaa ja namia  kääntymään esteen jälkeen minua kohden ja saa likkua vasta kun olen kävellyt itse toiselle puolelle viereen ja antanut vapaa käskyn niin enään ei oikein ymmärrettykään mitä halutaan. Niki katseli että eihän tuolla ole alustaa eikä namia, en kyllä hyppää. Lähti kyllä liikkeelle, mutta jäi esteen eteen katselemaan että heitä nyt se nami. Eli nyt on tavoitteena pikkuhiljaa päästä siitä alustasta ja koittaa saada hyppy onnistumaan pelkällä käskyllä.

5.2 KESKIVIIKKO Marjan lepo, NIkin koulutus valkkareiden kansa

Marja piti ansaitun lepopäivän ja suunnattiin Nikin kanssa koulutukseen, minkä Mimmu oli pistänyt pystyyn Pirkanmaan Valkoistenpaimenkoirien nimissä.
Koulutuksessa otettiin koirat yksi kerrallaan autosta ulos ja harjoiteltiin kontaktia ja seuraamista. Koska paikkana oli Teivon parkkipaikka, en uskaltanut ottaa riskiä että Niki karauttaa autojen perään vaan varmuuden vuoksi pidin taluttimessa. Nikin kanssa harjoiteltiin ensin seuraamista, mikä meni suhteellisen hyvin. Tosin makupaloja tarvittiin jotta saatiin NIki pysymään suorassa linjassa.
Lisäksi harjoiteltiin luksetuloa, missä uskaltauduin jättää Nikin paikalleen istumaan ja odottamaan lupaa tulla luokse. Yleensä Niki tulee kuin ohjus näkemättä, kuulematta mitään muuta ja niin nytkin eli ohi ajavat autot ei tätä harjoitusta haitannut.
Harjoittelimme myös paikalla makuuta ja Nikin kanssa otimme varman päälle, enkä mennyt Nikistä kuin 5m ja pidin ajat suhteellisen lyhyinä (ehkä vajaa minuutti). Tämäkin sujui erinoamaisesti eikä tässäkään ohi ajavat autot häirinnyt yhtään.
Lopuki vielä otimme meille kokonaan uuden harjoituksen repertuaariin eli eteenlähetys ja vaikka sitä emme ole harjoitelleet niin sekin sujui erinomaisesti. Jätin pallon odottamaan ja menimme Nikin kanssa pari kymmentä metriä siitä ja komennolla eteen, Nikihän lähti lennosta hakemaan palloaan. Vielä emme harjoitelleet tehtävän loppuosaa eli maahan komentoa vaan todella nyt keskityimme vain tuohon eteen komentoon.
Harjoitusten jälkeen koirat pääsivät porukalla vapaaksi ja olihan se melkoisen komea sakki kun 6 valkkaria peuhasivat Teivon parkkiksella. Tosin melkein ne olivat kaikki omistajiensa jaloissa tai omissa porukoissa....ehkä sitten ensi kerralla jo painavat keskenään. :)

4.2 TIISTAI
Niki sai taas nauttia Jasminen seurasta ja kouluteluista kun me Jykän kanssa töiden jälkeen suuntasimme Kauppiin hiihtämään. Suksi lensi eiliseen tapaan, tosin Kauppi - Niihama välillä jonkin verran roskaa ja hyvin ohut lumikerros. Sykkeet 136/160 ja kilometrejä kertyi kaikkiaan 18. Ajallisesti meni puolisentoista tuntia ja keskivauhdiksi tracker antoi 11,8km/h

3.2 MAANANTAI HIIHTÄÄN
Vihdoinkin alkaa oleen sen verta lunta että itse pääsi kunnon hiihtolenkille Lamminpään urheilumaja - Malminmäki välille.

Niki oli jo päivällä päässyt Jasminen kanssa pariksi tunniksi lumitöihin joten ei tarvinnut Nikin ulkoilutusta tänään miettiä ja päästiin itse hiihtämään.

Aateltiin mennä kokeilemaan Lamminpäähän mikä mahtaa olla tilanne kun viikonloppuna oli tullut semmoinen 10cm lunta ja mahtva kelihän siellä oli. Pakkasta ei juurikaan, taisi olla ihan nollassa ja latu oli liukas kuin mikä. Suksi suorastaan lensi ja sen sijaan että olisi vain kokeiltu, tulikin hiihdettyä parisen tuntia ja kilometrejä kertyi 24. Se on kumma juttu kun suksi luistaa niin silti tulee hiihdettyä aivan yli ja "liian" kovilla sykkeillä eli sykkeet oli siellä 143/170, mutta kyllä oli mahtava tunne kun sukset pelitti ja olisi voinut vielä jatkaa vaikka Pirkan verran :P...tai ehkä vähän ois lisäenergiaa tarvittu jo siihen.

28.1-1.2 TIISTAI - SUNNUNTAI

Näinhän siinä sitten jo kävi tälleen muutaman aktiivisen viikon jälkeen että jäi päivittämättä, joten koitetaan nyt sitten takautuvasti päivittää tämän viikon ulkoilut.
Kelit on ollut ihan siedettävät vaikkakin erittäin kova viima ja pakkasta semmonen -13- -15 joten pakkasenvaikutus viiman kanssa alla -20.

Tiistaina käytiin jäällä Nikin kanssa palloa noutamassa ja vapaana juoksentelemassa tunnin verran, minkä lisäksi itse hiihtämässä vapaata Kaupissa VK treeni 12km. Sykkeet 146/173.

Keskiviikko oli molemmilla ansaittu lepo, mitä nyt Niki tietty sai pihalla ja jäällä juosta ja siinä sivussa vähän koulutusta.

Torstaina jälleen jäällä minulle pk-lenkki 1h50min mutta kun Niki vapaana niin sillehän tuli matkaa semmonen 3x enemmän kuin minulle. Harjoiteltiin noutoa, seuraamista, makuuta, seisomista aina väliin. Kilometrejä tuli 12 minulle ja Nikille siis jotain ihan muuta :).

Perjantaina minulle tuli lepo, mutta Jykä jäällä Nikin kanssa tunnin 6km.

Lauantaina muu perhe Tahkolla laskettelemassa mutta Osku koirien kanssa kotona ja pihalla heittelivät palloa tunnin verran.

Sunnuntaina otettiinkin sitten tämän viikon löysäilyt takas ja käveltiin ensin Kesäpirtille 30min ja sen päälle VK juoksulenkki 1h Kuruntien ja Sällin kautta kotiin. Kaikkiaan kilometrejä tuli 14 eli sama lenkki kuin maanantaina, mutta nyt aikaa meni n. 15min vähemmän.

Kaikkinensa viikko on ollut hyvinkin kevyt ja hyvä pk-viikko.